Ki manniè moun Matinik pé asepté san wouklé ki lajistis fwansé foutépanmal di djol-yo kon sa dépi etsétéra tan ? Es nou sé an bann apoda toubannman ? Es nou ka anni gadé sa ka fet konsidiré sé kaka kalbas nou ni andidan kabech-nou ? Davwè lè ou ka jété an zié asi manniè lajistis ka woulé adan ti tet zépeng-lan yo ka kriyé Matinik la, ou blijé konstaté ki ni an bagay ki ka maché kochi akwèdi an krab-sémafot. Bagay-tala tout moun ka wè'y : lajistis fwansé pa ka janmen pini sé salop-la ki ka fè vakabonnajri a. Lè sé an jenn tibray ki fè tan vòlè an mobilet, manblo ka pongné'y vitman-pésé, jij ka fè'y pasé douvan tribinal flap-flap épi lamenm apré, sé lajol yo ka fèmen'y, men lè sé an Bétjé, an gwotjap, an politisien oben an grangrek, zafè-yo ka pasé bel. Yo toujou ka sòti bel Neg !
Adan sé dènié trant lanné a ki fini pasé, ni 4 bidim eskandal ki fet ek jik jòdi, pa yonn pa rézoud ! Kivédi sé koupab-la, lajistis fwansé pa janmen pini yo ni fouté yo lajol. Sé eskandal-tala sé ta "CREDIT MARTINIQUAIS", ta "CHLORDECONE", ta "WEST CARIBBEAN" ek ta "CEREGMIA". Annou jété an zié anlè yo yonn dèyè lot :
. CREDIT MARTINIQUAIS : sé an labank ki ni an bel tit, "Martiniquais", men sé té an bel vèglaj davwè kon moun vini apwann lè eskandal-la pété, labank-tala, sé té an labank ta Bétjé. Kivédi sé Bétjé ki té ka dirijé'y ek sé mésié té ka ofè kò-yo lajan-prété épi an pousantaj ranbousman ki té feb toubannman oben yo pa té ka menm pwan lapenn rimet lajan-an. An patjé fonksionnè matinitjé, soutou met-lékol, té ni kont-yo adan labank-tala san sav ki sé Bétjé-a té ka pwofité di rékolonmi-yo pou viv kò-yo. An lè, labank-lan té blijé tonbé nan débantjaj ek sé a lè-tala lajistis vini dékouvè lo madrag-la ki té ka woulé adan'y lan dépi nanninannan an. Kifè yo trennen yonn-dé Bétjé douvan tribinal, men lajistis pwan sitelman tan pou sa jijé yo ki yo tout lamonté nan Galilé avan pies jijman fet ! Kidonk pies adan sé Bétjé vòlè tala pa péyé ni ay lajol ek lajistis pa pousuiv désandan-yo apré lanmò-yo. Mi lajistis fwansé atè péyi Matinik la !
. CHLORDECONE : pannan 20 lanné, gwo plantè bannann, soutou Bétjé, sèvi an pwodui ki té danjéré kité danjéré ka alé pou goumen kont an parazit ki té ka dérayé sé réjim bannann-lan : "chlordécone" ki té non'y. Sé sé Méritjen-an ki té ka fabritjé'y ek lè yo dékouvè lanmanniè i té mové pou lasanté moun ek pou lanati, yo désidé, nan lanné 1979, sispann pwodiksion-an net-é-pwop. Men atè lé Zantiy (Matinik ek Gwadloup), ant 1972 ek 2002, sé plantè-a kontinié sèvi'y san moli kifè 20.000 ekta tè agrikol Matinik ek 5.000 Gwadloup touvé yo polié. Nich-dlo anba latè polié, lariviè polié, bod lanmè polié ek pli mové kantité kansè, maladi Alzaymè ek Parkinson anni déblozé adan sé dé péyi-a. Pliziè asosiyasion laliwondis kontel l'ASSAUPAMAR ek ECOLOGIE URBAINE pòté plent kont Léta fwansé, men lajistis délokalizé plent-lan jik Pari ek dépi 2007, yo pa ni pies nov ! Kivédi dépi...10 lanné !
. WEST-CARIBBEAN : tout moun ka chonjé ki manniè 150 Matinitjé ki té pati fè an simenn vakans Panama té ped lavi-yo lè avion-an éti yo té adan'y lan té chapé-tonbé adan an réjion Bénézwel. 150 moun té monté an Galilé adan krazé-brizé tala ! Antjet-la montré ki West-Caribbean té an konpanyi kolobien ki té ni labitid sèvi épi avion-bonm-zòdi éti pliziè adan yo té za tonbé. Pliziè moun ki té vréyajé abò avion-tala té rimatjé 2 bagay ki grav kité grav ka alé : dabò-pou-yonn, avion-an té toujou ka dékolé di laéwopò Matinik pa koté 2h di maten kivédi lè pa té ni pies kalté kontwol teknik ; dézienm bagay, andidan avion-an li-menm té an ti manniè kalbosé ek jik sé siej-la té adan an mové léta. Kidonk si primié responsab krazé-brizé tala, sé ajans vréyaj Matinik la ki chwézi vann biyé ba konpanyi avion-an, si déziem koupab-la, sé konpayi-a li-menm, WEST-CARIBBEAN, ki té sanfouté sèvi épi avion-bonm-zòdi, twaziem koupab-la sé pa dot ki Laviasion Sivil kivédi Léta fwansé pis djoubak-li sé kontwolé avion ki ka atéri ek ki ka dékolé di sé laéwopò fwansé la. An asosiyasion paran sé pasajé-a ki mò a, l'AVCA bat pou fè rikonnet kilpabilité sé diféran sikti-tala, mé yo toujou mété bwa nan woul-li ek sel bagay i obtienn, sé ki yo dédonmajé sé paran. Men wotè lajan-an yo trapé a pa sifizan ek soutou, pies adan sé koupab-la pa janmen paret douvan pies tribinal !
. CEREGMIA : katriem pi gwo vakabonnajri ki fet lakay-nou adan sé dènié lanné-a ki fini pasé a, sé ta CEREGMIA-a. Silon pliziè rapò ki sèvis Léta fwansé li-menm matjé, pasé 10 million éwo pwan lavol adan kontabilité linivèsité-nou an, bagay ki woulé pannan apochan 20 lanné ek reskonsab-la sé an krey-wouchach yo ka kriyé CEREGMIA. Sé inivèsitè-tala, olié yo té otjipé kò-yo fè sa Léta té ka péyé yo pou fè, té mété doubout an sistenm wototo pou sa sifonnen lajan l'Ewop té ka ba pou mennen wouchach. Sa pèmet sé vakabon-tala viv ti kò-yo, achté konpanyi pech, gwo kay, apatman, bagay kon sa, jik tan vakabonnajri-yo a pété. Ministè Lanseyman Sipériè fouté 3 adan sé met-a-manyok CEREGMIA a déwò (yonn pou tout tan ; sé dé lézot la pou pliziè lanné), men ni 40 dot moun ki migannen adan afè-a. Lapolis fwansé (SRPJ) ek lapolis l'Ewop (l'OLAF ki yo ka kriyé tou "FBI niopen") ka antjété asou afè-a dépi 5 lanné atjèman ek zo ka dékouvè an patjé bagay ki pé pèmet ralé sé 43 moun-tala douvan lajistis, men jij enstriksion an ek potjirè larépiblik la ka sanm sa ki poko paré pou ba fes-yo twa tap. Pwosé pénal la ka tadé pou koumansé ek nou blijé mandé kò-nou es lajistis pa ké fè kon pou lézot 3 afè-a nou fini wè a kivédi kité sa trennen-trennen-trennen jik tan moun bliyé sa.
Antouléka, sa nou pé di sé ki sé 4 vakabonnajri-tala ka démontré ki lakay-nou, lajistis pa ka woulé kon an Fwans abo nou fwansé, abo nou ni menm lwa ki an Fwans. Mèyè fok pep-la vréyé labou ek lévé doubout pou sa ekzijé ki sé koupab-la jijé ek soutou ki yo péyé pou tout salopté yo konmet...
Bwet-a-mo :
Abo : bien que.
Akwèdi : comme qui dirait.
Apochan : à peu près ; environ.
Apoda : imbécile.
Avion-bonm-zòdi : avion-poubelle.
Bénézwel : Venezuela.
Dabò-pou-yonn : tout d'abord.
Davwè : parce que.
Débantjaj : faillite.
Déblozé : exploser.
Dérayé : détruire.
Djoubak : travail.
Grangrek : intellectuel.
Gwotjap : bourgeois.
Kabech : tête.
Kivédi : c'est-à-dire.
Krazé-brizé : crash aérien.
Krey-wouchach : groupe de recherches.
Lajan-prété : prêt.
Laliwondis : écologique.
Madrag : magouille.
Manblo : gendarme.
Méritjen : américain.
Met-a-manyok : chef.
Mèyè : peut-être.
Migannen : (se) mêler.
Monté nan Galilé : décéder.
Net-é-pwop : complètement.
Nich-dlo anba latè : nappe phréatique.
Niopen : européen.
Nov : nouvelle.
Pongné : attraper.
Pwan lavol : se volatiliser.
Rékolonmi : économie.
Sikti : structure.
Tibray : jeune homme.
Vakabonnajri : délit ; scandale.
Wototo : sophistiqué.
Wouklé : protester.