Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

PA TÉ NI AYENKI WA EK REN ATÈ L'AFRIK

PA TÉ NI AYENKI WA EK REN ATÈ L'AFRIK

Lè ou ka gadé konpowtasion moun lé Zantiy ki jaja l'Afrik (sé dwa-yo !), ni an bagay ki blijé sipwann ou : nan lespri sé moun-tala ou sé di sé ayenki ki wa ek rèn ki té ni anlè boul-tè tala. Sé dayè pou sa, sé jajayè-tala ka mété "King", "Queen", "Princess", "Master"kisasayésa...douvan tit-yo oben prénon-yo. King sisi, Queen sila, konsidiré adan sé péyi l'Afrik la, avan Blan débatjé, pa té ni chapantiè, tjuizinié, lésivez, koutiriez, mason, péchè, doktè-fey oben agrikiltè. Konsidiré majorité popilasion-an sé pa té travayè ki té ka pijé anbalopsion lanobles ekzaktiman kon sa té ka fet atè l'Ewop, atè Monn Arab la oben atè l'Azi.

   Men sa ki pi komik, sé ki sé jajayè-tala ka sèvi lang anglé pou défini kò-yo : "King", "Queen" etc...aloski pa té ni kolonizatè pi salop, pichien-fè ek pi ipokrit ki sé Anglé-a. Sé moun-tala ka bliyé ki Rèn Viktoria té ka bat lestonmak-li konmkwa soley pa té ka janmen kouché asou The British Empire kivédi lo péyi-a éti sé Anglé-a té anvayi-a ek mété lapat anlè yo a. Sé moun tala ka bliyé tou ki Empire-tala té ka fè apochan 11 million tjilomet karé kont anni 2 ba la Fwans. Nou pa lé di ki kolonizatè fwansé té mwen mové ki kolonizatè anglé, men sa ka jennen nou ki moun ki jaja l'Afrik lakay-nou ka sèvi lang anglé a pou sa défini kò-yo.

   Toutfwazékant, pi gwo tjak-la sé ki sé jajayè l'Afrik la ka défann an sistenm politik__Lawayoté__ki pres tout péyi asou latè za bandonnen dépi nanni-nannan. Jòdi-jou, nan sé péyi l'Ewop la, an End oben Japon, zafè wa ek rèn pa lé di an tjou-patat ankò. Sé pa yo ki met-a-manyok péyi-yo ! Rèn l'Anglitè pa ka koumandé hak nan péyi'y, sof la i ka rété a kivédi Palé Buckingham. Wa l'Espay oben Lanprè Japon pa ni pies kalté pouvwè nan lanmen yo ankò, sof an pouvwè ki senbolik. Dayè, atè l'Afrik menm, pa ni pies péyi éti an wa ni an pouvwè ki réyel, sof adan an péyi mamoukatji ki nan sid boul-tè a éti non'y sé Swaziland. Toupatou sé Répiblik ki ni, menmsi sa vré ki, pi souvan ki rarman, sé diktatè oben vòlè ki ka dirijé yo.

   Sel koté asou latè éti, jòdi-jou, Wa ni an vré pouvwè, sé adan dé sèten péyi...arab : Mawok, Oman, Arabi Séoudit, Koweit, Jowdani oben Emira Arab Ini...
 
Bwet-a-mo :
 
Anni : seulement.
Apochan : environ.
Boul-tè : continent.

Chien-fè : salaud.
Jaja : adorer.
Jajayè : adorateur (-trice).
Hak : rien.
Kisasayésa : etc.
Kivédi : c'est-à-dire.
Lopsion : domination.

Mamoukatji : minuscule.
Met-a-manyok : dirigeant.
Tit : nom.

Tjak : problème.
Toutfwazékant : cependant.

 

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.

Pages