Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

Chimen kaskod lwen toubannman toujou

Chimen kaskod lwen toubannman toujou

   Zafè Jé Olenpik tala sé an véritab bat-manman pou tout moun ki, atè Matinik oben Gwadloup, adan an larel a kaskod épi la Fwans, kisiswa tit-la yo ka ba yo a : "nasionalis", "endépandantis", "souvèrénis" kisasyésa... Sé an bat-manman davwè lè zot wè dé chanpion kontel Tedy RINER (Gwadloup) oben Emilie ANDEOL (Matinik) ka genyen konba-yo ek ka ramennen an bel méday ann'ò, sé pa nou ki ka trapé sé méday-tala, men la Fwans. Alò moun ké di kon sa ki nou Fwansé, ki nou ni kat didantité ek paspò fwansé kidonk ki la Fwans ki nou (Matinik ek Gwadloup), sé menm bagay-la, sé menm biten-menm bagay.

   Asou papié, sa vré ki nou Fwansé, men nan fondok tjè-nou, nan fonfonn lespri-nou, menm sa ki lakay-nou pli pro-fwansé, nou plis ki sav nou pa vréman fwansé. Nou plis ki sav nou sé désandan djouk afritjen kidonk tè rapòté adan Répiblik fwansé a. Nou pa natif-natal fwansé ek an plis, nou ka viv adan an lot boul-tè, l'Anmérik, a 7.000 tjilomet di la Fwans, san konté ki nou ni pwop lang-nou, pwop mizik-nou, pwop latjuizin-nou, pwop listwè-nou, menmsi yo toujou apwann nou tiré méprizasion ba kilti kréyol la.
   Wè sé chanpion antiyé a brandi drapo blé-blan-wouj la lè yo fini genyen konba-yo, sé an vré kalot nan fidji tou sa ki ka goumen dépi etsétéra tan pou wè es sé ti péyi-nou an ké pé pwan an jou menm larel ki lavwézinay-nou kivédi Sent-Lisi, Donmnik, Babad oben Sen-Vensan.  Men dé serten moun ké di ki okontrè, sé an rivanj asou lestravay ki la, an rivanj asou siek épi siek movezté ek salopté Neg fè tan sibi adan sé dé ti péyi-nou an. Kidonk nou ka wè ki konba-nou mélé, ki krab-la maré ek annni yo bagay nou pé fè, tout tan Jé Olenpik la ka woulé, sé koud bouch-nou ek pwan pasians. Davwè si ou sé chaché di an bagay, dékrinen konpowtasion RINER oben ANDEOL, sé pres tout pep matinitjé ek gwadloupéyen ki ké lévé-doubout kont ou.
   Pétet méyè bagay, met-a-manyok sé péyi-nou an pé fè, sé djoubaké pou fè la Fwans asepté ki nou ni pwop riprézantan-nou adan sé diféran lawonn espowtif la. Tahiti rivé trapé sa, nou pa ka wè poutji Gwadloup ek Matinik pa té ké pé trapé'y tou. Men lè nou ka wè met-a-manyok kolektivité Matinik mété an dé-mo-matjé déwò pou sa félisité E. ANDEOL "davwè i sé an lonnè ba Matnik", nou blijé mandé kò-nou ki sa ka woulé la-a. Chanpiòn jido-a pa janmen di i té ka goumen ba Matinik, men ba la Fwans ek lè i brandi drapo blé-blan-wouj la, sa té toutafetman nowmal. 
   Tout sé bagay-tala ka montré nou lanmanniè mouvman nasionalis la oben endépandantis la__kriyé'y kon zot lé__an chinpontong adan sé dé zil-nou an. Adan yonn, la Gwadloup, i pa ka érisi genyen éleksion, adan lot-la, Matinik, i ka érisi, men sé pa pies kalté diférans sa ka fè. Kidonk nou blijé tiré an finaldikont di sitiasion-tala : sé pa kon nou la ka fè a nou ké rivé kaskod épi la Fwans pies jou ka vini...
 
Bwet-a-mo :
 
Bat-manman : casse-tête.
Boul-tè : continent.
Chinpontong : en mille morceaux.
Davwè : parce que.
Dékrinen : critiquer.
Dé-mo-matjé : communiqué.
Djoubaké : travailler dur.
Djouk : esclave.
Erisi : réussir.
Finaldikont : conclusion.
Fondok : fin fond.
Kaskod : rompre.
Kisasayésa : etc.
Larel : direction.
Met-a-manyok : dirigeant.
Tou : aussi.

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.

Pages