Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

SAGAS

Hughes BARTELERY
SAGAS

Chak lanné an mwa juiyé a, sé toujou menm dézagréman-an bòd-lanmè : sagas, sagas toupatou, sagas ki paré pou angloupé sé plaj Matinik-la.  Adan komin Dianman ek Marigo konba-a koumansé bonnè: rato, pel, machin tousa viré sòti dewò, ouvriyé minisipal ka pòté mannev pou nétwayé, pou astitjé  sé plaj-la. Lanné taa yo désidé pran douvan avan douvan pran yo, pou tiré tout sagas avan yo sé paré koumansé pouri épi santi. Men yo té lé soutou pwopté sé plaj-la pou sé touris-la wè bel péyi.

Lanné pasé, tout moun ka sonjé, sé té an dézolasion ! Té ni sagas toupatou, lanmè-a té tounen dlo labou. Sèten koté, i té kouvè épi sagas. Pèsonn pa té pé benyen, bato pa té pé vansé, zélis motè té ka rété pri, é an vié lodè souf té ka anni alé koré poumon tout moun ek té ka brilé tout zié. Tout moun, ki sa ki bòd-lanmè, ki sa ki ti tak pi lwen, té malad, é pou éséyé trapé an soulajman, yo té ka tiré sagas-la yo menm kon yo té pé, men sé dèyè sagas ki té ni sagas, é pi yo té ka tiré pi yo yé ni pou yo té wouklé bon wouklé.

 

Tout popilasion Matinik té konprann yo té ké trapé an ti wouspel lanné taa, men yo pa té wè’y. Kon lanné pasé, yo sé di sé menm bagay la ka viré koumansé kon an modision . Sagas viré pwenté, ek asou manniè’y, asou lè’y é jik asou lodè'y, i ka sanm i  pòkò paré pou disparet pran'y.

 

Ki koté sa sòti ? Tout moun ka pozé menm kèsion an. Poutji nou ni bagay tala toulong kon sa atjelman? Nou té bien ni wawet ki té ka echwé asou plaj, men té ni si pé, ki sa pa té ka jennen pèsonn, apenn si nou té ka wè yo. Jòdi jou, sé sagas ki pran plas-la. I ka rivé pa gran plak nwè, ka vini kouvè non selman sé plaj-la, men lanmè-a tou asou sé kot-la.

 

.           Sagas-la, sé pa kot Matinik selman i pran pou'y, tout sé zil Lakarayib la tou. Tou sa koumansé lanné 2011, palakoz polision sé flev Brésil la, espésialman flev  "Amazone", pli gran flev ki oliwon latè. An kouran maren ka pati dépi lanmè Sagas é ka ponmnen sé sagas-la adan tout Lakarayib.

 

Asiparé sé lakoz an bidim migan ki ka pòté adan'y: réchofman klimatik, polision tè, pestisid dlo lapli ka chayé, fosfat sab sòti Sahara ka mennen. Tou sa migannen épi dlo lanmè té ké ba nou sagas-la ka tjwé legzistans nou an. Épi fok sav, Brézil ki pli gwo pwodiktè viann : 9,5 milion tòn viann bef, 8,9 milion tòn viann poul, 3 milion tòn viann kochon, vini pli gran poliè ki ni.  Sé  tout polision taa, tout pestisid taa ka rivé an lanmè adan tout sé flev-la.

 

Antouléka, lanné taa sé pa lanné pasé. Ni mwens sagas men sa ka sanm kanmenm sa pa paré pou rété, é si ayen pa chanjé pou frennen polision ki ni atjelman, nou pòkò paré wè sagas...aresté sagasé.   

 

BWET-MO

Angloupé  :  envahi

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.