Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

Matjé listwè an pep pé pa an bagay ki ni yon sel chimen

Matjé listwè an pep pé pa an bagay ki ni yon sel chimen

  Adan tout mwa mé-tala, anlo pawol, anchay artik, anpil plodari ka woulé alantou an bagay yo ka kriyé "Listwè", mé laplipa moun pa sav oben ka fè wol pa sav ki lè ou wè ou ka katjilé asou sa ki fet an tan lontan, sa enposib fè'y an manniè ki siantifik.

  Sa sa lé di ?
  Ki listwè pé pa an bagay ki siantifik an pies kalté manniè ! Menm moun éti métié-yo sé istowyen, yo blijé chwézi aloski lè ou fizisien oben chimis, réalité-a douvan zié'y ek ou pé pa tounen'y kon gou épi lidé'w di'w. Sé poutji tout pep asou latè ni sa yo ka kriyé an "rakontaj nasional". Sa sa yé ? Sé an migan bagay ki té vré ek bagay ki pa toutafetman vré oben bagay ou pa sèten ki yo vré. Kontel : es Jàn-Dak té jennfi kivédi es i pa té janmen fè lanmou oben, okontrè, es i té za fè'y, pèsonn pa sav ! Pies doktè-fanm pé pa ay vérifié si sa vré oben es sé mantézon ki la. Men sa pa grav pies davwè sa ki ka konté sé ki zafè i té jenn-fi a anchouké adan mémwè pep fwansé a ek pèsonn pé ké janmen érisi tiré'y.
  Menm manniè pou 22 mé-nou an : ni sa ka di sé Chelchè ki libéré Neg épi ni sa ka di ki sé goumen sé Neg-mawon an ki pèmet zanset-nou vini lib. Sa ka dépann di lanmanniè istowyen-an ka pozisionnen kò'y. Si zot wè i pou la Fwans ek lasimilasion, i ka chwézi primié larel-la. Parkont, si i nasionalis oben endépandantis, i ké chwézi déziem esplikasion-an. Pétet sé jou Matinik ké vini an péyi lib ki nou ké pé matjé an "rakontaj nasional" éti nou tout-la ké dakò épi'y. Men, lè ou gadé, menm adan sé péyi-a ki endépandan dépi nanni-nannan an, sé istyowyen-an pa dakò ant yo kontel asou ki sa Révolision 1789 la pòté ba la Fwans oben es Lénin té an dirijan ki bon ba la Risi. 
  Anfinaldikont, chiré kò-nou asou listwè sé an bagay ki initil. Sé pres kon chayé dlo an panyen. Yonn pé ké janmen dakò épi lot.

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.

Pages