Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

LAKOUZÉMI : BAGAY-LA TÉ CHO AN PIT PAKMA A

Par Jean-Laurent Alcide
LAKOUZÉMI : BAGAY-LA TÉ CHO AN PIT PAKMA A

Sanmdi 8 désanm, adan Pit kartié Pakma, atè komin Voklen, 2è édision « Lakouzémi » té ka tjenbé kò’y anba lopsion sé pwomotè nouvo konsep kiltirel tala, {{Monchoachi}}, poet-la, ek {{Thierry L’Etang}}, antwopolog-la. Dépi 10h di maten, bon moun koumansé sanblé andidan pit-la oti Met {{Met Brédas}}, an mapipi adan latjuizin kréyol la, té paré bon manjé, bon brigay kon yo ka di Riviè-Pilot. An lantré pit-la, té ni pliziè moun ki té ka ekspozé liv, tablo ek bagay artizanal. Adan lawonn pit-la li-menm, bon pawol té ka kouri-monté-désann konsidiré sé kok-djenm ki té ka goumen, mé san zègo, san kout grif, san pies jouré pati, san pies san koulé.

Avan palé di manifestasion-an li-menm, sa bon rivini asou konsep « Lakouzémi » a davwè sé primié fwa an bagay kon sa ka woulé nan péyi Matinik. Poutji ? Davwè ni jounal, ni radio, ni latélé pa té envité (kon prèmié fwa-a dayè, ki té feta dan Pit Sentàn la), pies komin ni pies Konsey jénéral oben réjional, pies DRAC pa té ka sibvansionné manifestasion-an. Kivédi « Lakouzémi » sé an manniè pou moun ka katjilé anlè divini péyi-a, moun ki ka pwodui lidé ek tout kalté bagay (liv, artizana, mizik, téyat etc…) jwenn kò-yo ant yo, bokanté lidé-yo ek lespérians-yo, diskité red, mé adan an lanbians éti chak moun ka respekté lot.

Man pa rété tout lajounen-an, mé man ni tan wè prestasion Man {{Paulette Kneur}} ek misié {{Rosemain}} ki li douvan piblik-la an teks Las Casas yo ka kriyé {Brève description de la destruction des Indes}. Las Casas sé an labé panyol ki, an 16è siek-la, dénonsé zafè sé konkistadò-a té ka masakré sé Amérendien-an alé-pou-viré. An lépok-tala, fok sonjé ki sé Niopen-an té ka kriyé l’Anmérik Les Indes pis lè yo « dékouvè » nouvo kontinan-tala, an fet sé an chimen pli kout yo té ka chaché pou ay pwan zépis pa koté l’End ek l’Azi. Las Casas ka dékri, adan teks-li a, sovajri sé Panyol-la, ki manniè yo té ka koupé tet ti bébé amérendien, anviolé fanm amérindien, pann nonm pa pié, brilé kay-yo, dépotjolé jaden-yo. Pannan pasé 40 minit, piblik Pit Pakma a rété la ka kouté sé pawol Las Casas la ek asiré pa pétet, sa dwet chouboulé lespri yonn-dé moun ki poko té jenmen tann yo. Lè lekti-a bout, an ispektatè fè rimatjé ki teks-tala ka fè’y chonjé ki manniè lot jou-a, Juan Carlos, Wa l’Espay, lévé di fotey-li adan an sanblé entènasional, vansé anlè Hugo Chavez, prézidan Bénézwel, ek djélé anlè’y : « Pé djol-ou ! ». 4 siek apré salopté sé Panyol-la fè atè l’Anmérik, nou ka ritouvé adan atitid Wa-a, menm vié lespri kolonialis ek enpérialis la.

Apré sa, sé {{Raphaël Confiant}}, matjè-a, yo ba lapawol pou i palé asou «{ Créolité, lutte de classes et lutte de libération nationale} ». Confiant dévlopé 4 pwen : dabò pou yonn, i di kon sa ki tout pep asou latè ka apartienn a 2 réalité, péyi-y épi an lawonn kiltirel (sa yo ka kriyé an fwansé aire culturelle). I ba pliziè ekzanp : an Fwansé ka apartienn a an péyi ki ni 5 koté, an Ekzagòn, mé i ka apartienn adan menm balan-an, a an lawonn kiltirel yo ka kriyé « Latinité » ; an Aljérien ka apartienn a an péyi ki ni fom an triyang ki ka touvé kò’y an Nò l’Afrik, mé i ka apartienn an menm balan-an, a an lawonn kiltirel, ki yo ka kriyé « l’Arabité » ; menm bagay pou an Ris ki ka apartienn a la Risi mé osi a « la Slavitude » etc…Kivédi an moun ki fwansé, i fwansé é laten, an moun ki aljérien, i aljérien é arab, an moun ki ris, i ris é i slav. Confiant déklaré ki sa valab pou Matinitjé tou : yo ka apartienn a Matinik, mé yo ka apartienn a an lawonn kiltirel ki sé « La Kréyolité ». {{An Matinitjé an menm tan Matinitjé é Kréyol, ek pa ni pies kontradiksion ant sé dé apartènans-tala}}. Confiant ay pli lwen pou di ki sé « Latinité » ki ka lianné an Fwansé épi an Italien, an Panyol, an Pòtidjé etc…, sé « Arabité » ki ka lianné an Aljérien épi Tinizien, Mawotjen, Ejipsien, Irakien etc…Enben, sé « Kréyolité » ki ka lianné an Matinitjé épi an Gwadloupéyen, an Sent-Lisien, an Guiyànè, an Ayisien etc…

Confiant dévlopé an déziem lidé konmkwa, apré labolision lestravay, Bétjé vòlè dénominasion « Kréyol » la ba kò-yo aloski avan sa, kon ou ka wè’y adan sé teks istorik la, yo té ka di « Blan kréyol » ek « Neg kréyol ». Poutji sé Bétjé-a touvé yo fè sa Confiant kriyé « rapt sémantique » tala ? Enben sé davwa toulitan lestravay té ka woulé, zafè sav ki moun ki léjitim an péyi-a pa jenmen pozé kò’y pis Karayib té disparet é Neg té trété kon zannimo. Mé an fwa, lestravay bout, poblem-tala vini pozé kò’y é sé a moman-tala éti sé Bétjé-a koumansé déklaré sé yo sel ki « Kréyol », ki Neg sé « Afritjen » ek ki fok viré voyé yo alé an péyi-yo.

Twaziem pwen an éti Confiant dévlopé a sé ki, si sa vré ki Bétjé partisipé adan kréyasion kilti ek lang kréyol la, si sa vré ki yo sé dé Matinitjé, sé pito Neg ki konstwi nouvo lang ek kilti tala. I ba ekzanp « kuizin kréyol » ek «jaden kréyol » pou di ki sé pa Bétjé ki kréyé yo é {{i ajouté i ka rifizé ki sé Bétjé-a vòlè dénominasion « Kréyol »-la ba kò-yo davwa Neg pli kréyol ki Bétjé.}} Neg pli léjitim an péyi-a. Katriyem pwen an, i dévlopé a, sé ki sé pa davwè Bétjé ek Neg ni menm kilti-a ki pa ni konfli lentéré ant yo, ki pa ni konfli klas sosial ant yo. An tout péyi ou ni moun rich é moun pov ki ni menm kilti-a, mé ki ka goumen yonn kont lot davwa yo pa ka apartienn a menm klas sosial la.


Apré sé bel pawol-tala, ki piblik-la aplodi anlo, Man {{Juliette Esméralda}}, an antwopolog, pwan lapawol pou di konmkwa fok fè diférans an dé model sosiété : sa ki fondasé asou an listwè ki ansien, ki ni an tradision milénè ek sa ki fondasé, kon Matinitjé, asou an kilti ki fet épi migannaj dives kilti. Sméralda ki kon sa i pa dakò pies épi konsep « Kréyolité »-a davwa, andidan sosiété-nou, sé dives pep-la ki fowmé’y la konsèvé mémwè péyi la yo té sòti. {{I ajouté ki yérarchi koulè a ka kontinié woulé atè Matinik ekzaktiman kon an lépok lestravay ek lè ou ka gadé sosiété-nou, ou ka wè ki pi ou ka monté adan léchel sosial la, pi ou ka jwenn moun ki ni lapo klè, pli ou ka désann léchel-la, pi ou ka jwenn moun ki ni lapo fonsé.}} J. Sméralda di kon sa ki fok étidié sa gran inivèsité Ewopéyen ek Méritjen matjé asou sé pwoblem-tala é ki li-menm, i ay an End pou wè lanmanniè bagay-la ka woulé. Ba’y, sa ka woulé an End la pres menm parey épi sa ka woulé atè Matinik : ni 1 milia 300 million moun an End, é 1 milia ni lapo nwè ek 300 million ni lapo klè. Enben, sa ki ka mennen péyi-a, sé toujou moun ki ni lapo klè. Sé moun klè tala sé désandan kolonizatè « Arien » ki pandan pliziè milénè anvahi l’End ek ripousé popilasion natif-natal la ki té ni lapo nwè. Pou bien siktiré dominasion-yo, sé moun klè-a, sé Bramàn-la, kréyé an sistenm {castes} éti sa ki pli klè anwo ek sa ki pli nwè anba. Sé tala ki anba-a, yo ka kriyé yo {les Intouchables}. {{An final di kont, Sméralda di i ka fè anlo antjet andidan pep matinitjé a, é i ka konstaté ki sé moun nwè a ka soufè di dominasion moun klè,}} ki yo ka pran bon fè, é ki sa nésésè réfléchi a ki kalté model « démokrasi » nou lé mété an péyi-a pou rivé rézoud poblem-tala.

Lè déba-a wouvè, moun pres goumen pou pwan mikwo-a. Tout moun té lé palé. {{Romain Bellay}}, an agrikiltè, déklaré ki i pa dakò épi zafè Kréyolité-a pies é ki man Sméralda ni rézon : « Dépi Confiant ek kanmarad-li pibliyé liv-yo a asou Kréyolité, enben dé serten koté Matinik, yo ka mandé mwen es man Sent-Lisien oben Ayisien. Man ka pwan bon fè épi zafè kréyolité-tala. Man sé an Matinitjé é sa man ka palé, sé lang matinitjé, sé pa lang kréyol ! ». {{Kenjah}}, an met a manyok, kominoté rasta Matinik, pwan lapawol pou di ki i dakò globalman épi Sméralda mé ki i pa ka kwè ki Neg Matinik konsèvé mémwè péyi ariè-gran-papa yo. Okontrè, yo bliyé twop bagay l’Afrik ek sa ki nésésè jòdi-a, sé fè moun konpwann ki fok yo viré anchouké adan kilti neg la. An madanm, ki té pwofésè matématik lè i té jenn, pwan lapawol apré sa pou di ki i pa dakò épi zafè ki ni an poblem koulè Matinik. Pou’y, sa ki mantjé an péyi-a, sé an spiritualité é ki li-menm, abo i nwè, i pa jen soufè pies mes rasis kont-li. {{Gerry L’Etang}}, an antwopolog, pwan lapawol apré pou di i pa dakò pies épi analiz Juliette Sméralda a davwa sa manzel ka dékri a, sé léta sosiété Matinik la an 1950, mé ki jòdi-jou, bagay-la modifié net-é-pwop. Jòdi-jou, ni anlo Neg ek Zendien ki ni tè, ki ni lajan, é ki osi salop ki nenpot Bétjé. {{Daniel Boukman}}, kanta pou’y, déklaré i pa dakò pies toubannman épi Sméralda non pli davwè poblem-la ki ni Matinik la, sé plis an poblem klas sosial ki an poblem koulè lapo. I ajouté ki sa danjéré toubannman viré lévé dé vié poblem koulè ant nou ki pé opozé nou vansé anlè chimen libérasion pep-nou.

Dives dot moun pwan lapawol é déba-a té telman cho ki Thierry L’Etang, ki té ka dirijé déba-a, té blijé sispann li pou moun té pé alé gouté bel manjé kréyol la éti Met Brédas té préparé a. Abo sé entervènan-an pa té dakò ant yo, ni omwens an pwen éti tout piblik-la té dakò, sé ki pli gwo danjé Matinik ka viv jòdi-jou, sé sa Aimé Césaire té kriyé, adan sé lanné 70 la, le génocide par substitution. Kifè moun kouri ay manjé ek déba-a viré pwan laprémidi-a, épi dot entervansion, kon ta {{André Lucrece}} la, mé man pa té pé rété kouté. Si ni an moun ki té la é ki pé rakonté sa ki pasé, sa té ké an bon bagay.

Antouléka, WOULO-BRAVO ba « Lakouzémi » ek misié Monchoachi !

{{Jean-Laurent Alcide}}

{ {{Cliquez sur le photos pour les agrandir, dans l'ordre d'apparition.}} }

_ Un conteur de Ste Marie
_ Le public
_ D. Boukman et Monchoachi
_ Flutiste et historien de la conquête du nouveau monde
_ Danseur
_ Danseur et R. Confiant
_ Des conquistadores et des amérédiens...
_ Mireille Jean-Gilles et sa fille
_ Je suis du Sénégal et paysan martiniquais

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.

Pages