Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

Kisiswa met-a-manyok la Fwans lan ki éli a, sa sa ka chanjé ba nou ?

Kisiswa met-a-manyok la Fwans lan ki éli a, sa sa ka chanjé ba nou ?

   Tout sé jou-tala, nou ka wè anlo éli politik, jounalis, gran-grek, jis moun pep-la ki ka chaléré kò-yo pou sav kiles moun ki ké vini met-a-manyok la Fwans an 2017. Kantapou sé diféran kandida-a, yo ka kouri vini lakay-nou abo kanpay élektoral poko menm ouvè pou sa simen bel plodari ek pwan lespri-nou kon yo toujou ni labitid fè. MACRON za vini, MELENCHON za vini, Rama YADE za vini kisasayésa..., men lè zot gadé, sé dabò-pou-yonn pou trapé pwotjirasion sé éli-nou an. An kandida blijé ni 400 signati éli pou i pé prézanté kò'y ek yo tout la poko érisi trapé'y.

   Men kisiswa kandida-a ki éli met-a-manyok la, ki sa sa ké chanjé ba nou ? Ki i dwet ki i goch ki i an mitan, sé ké menm bet-menm pwel davwè sé nou yonn, nou Matinitjé, ki ké pé sòti adan lélékou-a éti nou yé a dépi 1946. Fok nou rivé sòti anmizi-anmizi adan larel fwansé a ek larel niopen an pou nou koumansé batjé adan an larel ki ta nou. Pou pwan an sel kontel : wotè lajan nou ka trapé lè nou ka vann machandiz-nou (wonm, bannan, touriz kisasayésa...) ka kouvè anni 13% wotè lajan nou ka dépansé pou fè vini machandiz andéwò. Kivédi Matinik sé an péyi ki débantjé. Nou ka kontinié viv davwè nou ka bénéfisié di an perfizion lajan fwansé ek niopen, men jou perfizion-tala ké débranché, bonda-nou ké déwò.

   Es an met-a-manyok la Fwans ké pé fè an patat ba nou lè jou-tala ké rivé ? Awa ! I ké di nou kon sa ki nou té dwétet paré kò-nou olié nou té ka viv alez kon Blez, asi an niaj oben kon Kowétien ki pa ni pétwol. I ké di nou pwan reskonsabilité-nou ! Kidonk lo tèbè-a ki ka pasé tan-yo ka matjé artik pou sav es MELENCHON pi bon ki MACRON oben es MONTEBOURG pi bon ki FILLON, ay fwoté bouden-zot si zot pa ni ayen pou fè ! Zot ka fè pep matinitjé a ped tan épi zafè éleksion fwansé ki pa ka gadé'y an pies kalté manniè. Epi sé tala ki ka soté-maté kon kabrit pou opozé LE PEN vini Matinik, zot konpwann ki VALLS épi zafè "Whites, Blancos" li a ek FILLON épi zafè "la colonisation est un partage de cultures" li a, zot konpwann yo mwen mové ki LE PEN ?

   Si sé ayen zot pa ni ka fè, ay pwan an ben lanmè chak bomaten olié zot plen tet moun épi lo pawol initil zot la !...

 

Bwet-a-mo

 

Abo : bien que.

Anni : seulement.

Chaléré : s'exciter.

Davwè : parce que.

Débantjé : en faillite.

Erisi : réussir.

Gran-grek : intellectuel.

Kisasayésa : etc.

Lélékou : confusion.

Niopen : européen.

Oben : ou bien.

Opozé : empêcher.

Plodari : discours.

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.

Pages