Fidel CASTRO, ansien met-a-manyok Kiba, fété 90è lanné'y jòdi-a ek asiparé i ka sanm an moun ki pli vidjò ki lè zot wè, ni tjenz lanné di sa, i té trapé an brital maladi lentresten ki té pres tjwé'y. Silon sa li-menm ka di, sé davwè i ka manjé anpil "morenga" tou lé jou santé'y annirabonni kon sa. Plant-tala sé an kalté rimed mirak ki ni anchay plis vitamin ek plis bon bagay adan'y ki pies kalté médikanman chimik. Es sa vré, es sa pa vré ? Antouléka CASTRO mandé ki yo planté morenga toupatou atravè Kiba ek i mandé tout Tjiben konsonmen plant-tala.
Mal-boug la, ki té mennen ranboulzay tjiben pou rivé maté an diktatè yo té ka kriyé BATISTA ek ki gouvènen Kiba pasé yon dimi-siek, touvé i manb an krey moun ki lé viv jik a 120 lanné. Sé viékò-tala, pou yo pé sa rivé a laj-tala, ka suiv an réjim alimantè ki espésial ek ka dòmi anlo, men sé pa tout adan yo ki ka érisi genyen dézafi-tala. Sé ki ou pé fè zwel-séré épi Bazil, kivédi lanmò, men ou pé pa kouyonnen'y toulong. Ka ni an lè i ka anni pongné'w ek sé pa an tjou-patat ou pé fè. Men sé vré tou ki si ou wè ou viv an lavi ki pa té two briskan, si ou pa fimen ek bwè twop tafia, ou ni chans viv pli lontan ki an moun ki pasé tan'y ka viv kò'y.
Lè nou ka fè tan katjilé anlè lanmò, nou ka rimatjé lamenm ki sé an bagay ki enjis toubannman. Sa red wè ki Frantz FANON ped lavi'y lè i té ni anni 36 lanné anlè tet-li ek Hugo CHAVEZ anni 58. Men an menm lè-a, nou ka wè tou ki sé moun-tala fè an patjé bagay, anchay fwa plis bagay ki anlo moun ka viv santènè. Kidonk sé pa londjè lavi an moun ki pé pèmet ou pòté an jijman asou'y, sé sa i fè ek i ni tan fè lè i té anlè latè menmsi tan-tala té tibwen kout.
Men ni dé moun kon Fidel CASTRO ki toutafetman espésial : yo fè anchay bagay nan lekzistans-yo ek yo viv anchay tan nan menm balan-an. Nou ni dwa dékrinen sistenm politik la i mété doubout la, nou ni dwa di ki sé Tjiben-an pa lib fè sa yo anvi fè kontel vréyajé oben sèvi Entènet, men fok tout moun rikonnet tou ki CASTRO té lé mété doubout an sosiété éti tout Tjiben té ké égal-égo. An sistenm éti pa ni gwo-tjap ka espwaté, ka pété fwa madjendjen.
Sé pou sa nou andwa swété ki i viv jik a 120 lanné...
Bwet-a-mo :
Anni : seulement.
Briskan : agité.
Davwè : parce que.
Dékrinen : critiquer.
Dézafi : défi.
Erisi : réussir.
Krey : groupe.
Madjendjen : prolétaire.
Mal-boug : héros.
Met-a-manyok : dirigeant ; leader.
Pongné : saisir.
Rabonni : améliorer.
Ranboulzay : révolution.
Vidjò : vigoureux.
Zone contenant les pièces jointes