Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

ELI POLITIK OBEN NEG KI WE LAJAN TA ?

ELI POLITIK OBEN NEG KI WE LAJAN TA ?
   Ki sa ka rivé sé éli politik-nou an ? Poutji ni sitelman adan yo ki pri adan zafè lajan kon sa ? Es yo ka pwan plis fè ki popilasion-an ? Es yo sé an bann "Neg ki wè lajan ta" ?
 Nou blijé pozé kò-nou sé keksion-tala lè nou ka lonviyé asou sé 20 dènié lanné-a ki fini pasé a davwè ou sé di pa ni yon lanné, yon sel lanné ki pasé, san ki yonn adan yo pa touvé kò'y migannen adan tjek eskandal lajan.
   Tala ka mété an lavri otomatik ki ilégal adann komin-li. Lot-la, lapolis ka tjenbé'y laéwopò Orly épi kokayin adan sak-li. An lot ankò ka favorizé Bétjé pou sé mésié konstwi marina san pies kalté lotorizasion ek soutou san ki komin-la risivwè yon sel éwo rèdèvans. Ek lè nou ka déviré an ariè, sé menm bet menm pwel. Toujou ni an éli politik ki migannen, direktimann oben endirektman, adan pres tout eskandal lajan ki pété atè Matinik. Ki X-PAY, ki CEREGMIA, ki ODYSSI, ki SODEM, ki CARENANTILLES kisasayésa..., lè ou fè tan gadé, ou blijé bité, a an moman oben an lot, asou an éli politik.
   An tan lontan, yo té pwop : ki CESAIRE ki GRATIANT ki BRANGLIDOR ki CERLAND ki Emile MAURICE, pa yonn adan yo pa janmen détounen pies lajan. A ki moman bagay-la anni chalviré toubannman ? An ki lépok vakabonnajri-tala koumansé ? Pétet pa koté sé lanné 1990 la kivédi ni apipré 30 lanné di sa. Poutji sa fet ? Ni pliziè rézon diféran ki pé pèmet esplitjé kalté chaviraj moral tala, mé pli gwo a, pli pòtalan an, sé ki pli Matinitjé trapé reskonsabilité, pli yo vini ka jéré lajan, pli yo koumansé fouré pat-yo adan lajan-tala.
   Lè sé té la Fwans ki té ka jéré direktiman Matinik, pa té ni tout lo eskandal-tala ek moun ki té ka volè, sé té pito Bétjé kon nou pé wè'y adan débantjaj CREDIT MARTINIQUAIS a. An konpanyi Bétjé anni fè bawouf toubannman asou lajan bank-tala jik tan bank-lan touvé kò'y débantjé !!! Men lè Neg vini trapé pouvwè, lè ladésantralizasion ba yo posibilité jéré bidim lanmonné fwansé ek éwopéyen-an, yo adopté ekzaktiman menm konpowtasion ki sé Bétjé-a !!!
   Sa grav kité grav ka alé ba nou, ba Matinik, davwè sa lé di ki jou nou ké kaskod épi la Fwans, jou nou ké anlè pwa-kò-nou, ka jéré pwop péyi-nou nou-menm, malérezman, nou ké fini kon laplipa sé péyi afritjen an : an latilié Neg agoulou-gran-fal ki ké tjenbé tout riches péyi-a nan lanmen-yo ek ki ké kité pep-la nan lanmizè. Sé sa ka woulé atè Ayiti dayè dépi nanni-nannan.
   Es sé sa nou lé ba yich-nou ?...

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.