Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

Dlo koumansé dépasé farin !

Dlo koumansé dépasé farin !

Pannan nou tout la ka otjipé di éleksion prézidansiel fwansé, sé Kaldoch-la ki ka viv Matinik la koumansé ka fouté bon fè nan péyi-a. Dé bagay ki fini fet sé jou-tala ka montré ki sé mésié-tala konpwann ki yo ja rivé pwan péyi-a anlè nou :

- tout moun tann an animatè, ki ka travay asou an radio-lib, rakonté pliziè fwa ki manniè, an jou dimanch, i té ka ponmnen anlè plaj Dianman lè i wè an madanm blan ki té lonjé anlè sab-la épi chien’y. Animatè-a pwoché bò’y pou di’y ki chien enterdi anlè plaj-la. Madanm-lan lévé égri, i kalé djel-li épi i di an manniè awogan :

{"Aujourd’hui, ce sont les chiens qui sont interdits sur cette plage, demain ce sera à votre tour, les négros ! "}

Animatè-a rété estébékwé. I pa réponn hak ek i kontinié bat chimen’y. Asiré si zot wè i té fouté madanm blan tala an palaviré, tout moun té ké kouri di konmkwa i sé an rasis. Tout sé neg-a-Blan « droits-de-l’hommistes »-la té ké vréyé bon labou anlè’y. Dayè, nou pa tann pies kalté réaksion di sé moun-tala. Lè sé an Vié-Blan ka fouté bowdel, yo ka fè konsidiré yo pa tann, konsidiré yo pa wè ayen.

- tout moun vwè adan jounal télévizé ATV, dimanch pasé, ki manniè 200 militan l’ASSAUPAMAR, an asosiyasion ka goumen pou défann laliwonday Matinik, alé anlè sé plaj komin Sent-Lis la pou kasé masonn, griyaj, fil bablé etc…ki ka opozé moun ponmnen. Sé militan-tala té an dwa-yo. Dayè, sé lalwa fwansé li-menm yo té ka chaché fè otjipan sé kay-la ki an bòdaj lanmè-a respekté. Lalwa fwansé klè asou sa : ou pé pa privatizé bòdaj lanmè. Ou pa andwa konswti pies masonn, pies miray oben mété pies bablé ki ka blotjé chimen moun. Bòdaj lanmè sé ta tout moun. Sé ta pep-la. Anbonnè, ATV té la pou filmé konpowtasion sé otjipan vila a, ki pres yo tout sé Blan, lè yo wè an bann Neg ka wouvè chimen piblik la. Yo koumansé djélé, vréyé pié, jouré sé militan l’ASSAUPAMAR la ek jik ni an boug ki ralé révolvè’y déwò ek ki tiré ! Jik jòdi, lajandamri pa jenmen vini mandé misié lesplikasion. Poutan, yo ka wè’y épi zam-li nan lanmen’y adan rèpòtaj télévizé a. Si zot wè sé té an Neg ki té fè menm vakabonnajri-tala, asiré pa pétet jandam té ké vini mandé’y kont ek foto’y té ké ja anlè « France-Antilles ».

Sé dé lekzanp-tala pa izolé. Ni etsétéra atitid rasis kon sa ka woulé Matinik, soutou adan sé komin-la, kontel Sent-Lis, Twa-Zilé oben Dianman, koté ni anpil Kaldoch. Gras a lwa défiskalizasion-an, sé moun-tala ka dérayé tout mòn péyi-a, ka koupé piébwa, ka bétonnen savann ek tè agrikol pou yo sa konstwi vila oben lotisman ka konpè blan yo. An jou, si nou pa véyatif, yo ké telman nonbré ki ayen pé ké anpéché yo prézanté an kandida adan éleksion minisipal. Ayen pa ka di ki, adan mwens ki 10 lanné, pé ké ni an mè kaldoch adan sé komin li-Sid péyi-a oben adan vil Trinité.

Ki moun ki lotè si bagay kon sa ka fet ? Dabò-pou-yonn, sé fot-nou, pep matinitjé a, ki ka vréyé labou anlè « moun-andéwò » ki sòti adan péyi la Karayib kon Sent-Lisi oben Ayiti, men ki ka koud bouch-yo douvan envazion « moun-andéwò » ki sòti an Fwans ek an Ewop. Lot jou-a, adan an déba asou ATV, nou tann kandida UMP a adan sirkonskripsion Sant Matinik, déclaré ki politik Sarkozy anlè zafè émigrasion-an jistifié ek es fok nou atann ni an « incident » pou koumansé réglé poblem-tala. Nou ka di man Chantal Maignan kon sa ki pres chak jou, ka ni an « incident », an « ladjè, ka pété an péyi-a, mé sé ant Neg épi Kaldoch. Sé pa ant Neg Matinik épi Neg Ayiti oben Neg Sent-lisi ! Sel bagay, sé ki jounal ek télé pa ka djè palé di sé ladjè-tala. Yo pisimié palé di sa lè zot wè sé an Ayisien oben an Sent-Lisien ki konsèné. Antouka sa tris wè an nègres kon man Maignan kraché asou frè neg la Karayib nou. Sa lamantab !

Lot jou-a, an manman zélev komin Dianman té ka di mwen ki manniè chak lè i ka alé chèché yich-li lè lékol bout, a katrè di laprémidi, i ka santi kò’y boulvèsé : i ni lenprésion i ka viv adan tjek pwovens an Fwans afos ni timanmay blan ka sòti di lékol-tala ! Sé réyalité péyi-a ki vini kon sa ek déziem responsab-la, sé sé mè-nou an. Sé yo ka siyen otorizasion pou konstwi kay oben lotisman. Sé yo ka ouvè lapot pout tout kalté model Kaldoch vini enstalé an péyi-a ek fè goj anlè nou. An jou, fok nou ké mandé yo kont davwè nou pé ka kité péyi-nou an chapé anba lanmen-nou kon sa.

{{ Dlo dépasé farin, kon yo ka di !}}

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.

Pages