Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

DANIEL BOUKMAN : « POUTJI MAN KA MATJE AN KREYOL… »

DANIEL BOUKMAN : « POUTJI MAN KA MATJE AN KREYOL… »

"L'écrivain martiniquais Daniel Boukman explique pourquoi il a décidé d'écrire en langue créole après avoir commencé sa carrière littéraire en langue française..."

MONTRAY KREYOL: Tout moun konnet ou pou pies téyat ou an fwansé, épi an jou ou anni batjé adan kréyol-la…

D. BOUKMAN: Okoumansman kivèdi dépi 1967 jik 1976, man matjé 6 pies-téyat yenki an lang fwansé… An tan-tala, man té ka rété l’Aljéri kidonk lwen-lwen Matnik ola sa yo ka kriyé «la conscience nationale» té ka wouvè zel-li: létjip jounal GRIF AN TĖ té ka bay lavwa; atè la Fwans, manmay Matnik ek Gwadloup té mété atè la LUA (Ligue d’Union Antillaise): tanbou épi kréyol té ka mennen an manniè djok…Sé pou lapéti voum-tala man rivé konprann pòtalans lang kréyol-la kifè man sispann matjé pies-téyat (an fwansé); kantapou lang kréyol-la, dapré mwen, man pa té noz matjé’y. Mé anmizi anmizi, kontel an dlo ki séré anfon tè, andidan kabech-mwen, sé monté kréyol-la viré monté: pié-bwa-a tijé, lévé, pòté flè ek fwitaj é sé konsa man koumansé matjé dives krey powézi an lang kréyol é, lanné 1995, DĖLIVRANS, an pies an kréyol é an fwansé.

Kiles jou ou pwan konsians di fos kréyol-la?

Sé lanné 1975 pou primié fwa man li an teks kréyol adan jounal la LUA a yo té ka kriyé DJOK… Prèmié pawol-matjé man li, sé ta MONCHOACHI: sé koumansé i té koumansé ka ékri NOSTROM …Mé sé lanné 1982, jou MEMORIAL FRANTZ FANON atè Pari, lé man kouté pou tann FANM ta Joby BERNABĖ, sé jou-tala man konprann an manniè définitif belté ek fos lang kréyol-la.

Es zafè ou té ka viv atè l’Alljéri jwé an wol adan sa?

Pies pa ! ! Oben an-sipozision politik «arabizasion» an Présidan BOUMEDIENNE vréyé douvan atè Laljéri a, enfliyansé mwen, asiré pétet sé an  jan anba-fey.

Batjé adan kréyol té flouz ba’w?

Lè man koumansé matjé kréyol-la, sé pa ti soufè man soufè…Lè man té an jenn bray, man pa té ka palé kréyol… Man lévé adan an fanmi ti-tjap; lakay-nou, sé lang fwansé-a ki té wa…Lè man té étidian, sé an lisans fwansé-laten-grek man fè la Sorbòn. Jou man désidé fok man té matjé kréyol-la, man té mélé menm menm.. Men an menn tan-an, bat-manman ta-a ba mwen lafos épi kouraj pou man vansé… Lé ou ka matjé fwansé, asiré pa pétet sé an goumen tou, mé lè ou pran tan matjé kréyol, goumen-an pli red: sé konsidiré ou an mitan an gran bwa ola alantou’w ni an lablanni zwézo ka chanté. Fok ou sa wouvè zorey-ou pou’w  rivé tann bel chanté sé zwézo-a.

Kiles matjè kréyolopal ki enfliyansé’w?

MONCHOACHI, Joby BERNABĖ épi Sony RUPAIRE, sé sé met-lékriti tala ki wouvè lawonn kréyol-la ban mwen.

Espitjé nou ki manniè ou ka matjé kréyol-la?

Tou sa man fini di a ka esplitjé estil poétik mwen an…Lè ou lé konsui an kay épi ou ni anlo woch, anchay siman, sab ki sab, bwa épi bwa, ou pa djè ni pwoblem pou mété doubout an kay wotéba…Men lè siman-an, sé woch-la, sab-la, bwa-a bout, simié ou fè an ti kay ou ka miyonnen.

Sa pouf è pou vréyé kréyol-matjé pli douvan ?

Dapré mwen, sé adan bway lang kréyol-la an matjè kréyol ka pran lafos épi belté matjé’y, é, anmizi-anmizi, litérati (an kréyol) ka ba lang-lan an bel balan, mé pou alé-pou-viré tala woulé woulé’y, fok sé matjè-a matjé-matjé-matjé powézi, téyat, istwè-kout, istwè-long, mofwazaj fwansé-kréyol é, poutji pa?, anglé-kréyol, panyol-kréyol… Tou sa pou moun pé sa li kivédi, dabò-pou-yonn, fok sé moun-lan aprann li kréyol-la, yo yonn, adan lékol, adan dives krey kiltirel, épi laradio, télévizion, adan jounal, asou entènet…

Es sé téyat ki pli méyè pou vréyé kréyol-la douvan?

Dapré mwen, jòdi-jou, sé an sel ek menm lépok ba kréyol-la, lépok matjé tout kalté model matjé…Adan lavalas-tala, sé vré, pies-téyat ni an wol espésial padavwa téyat ka mété kantékant matjé épi palé…Mé ki kalté pies-téyat? Ni an katégori pies-téyat ki ka dékalé lang-la…Mé la, nou rivé douvan lapot anlot kozé.

Commentaires

lillmimi | 14/08/2011 - 22:13 :
Say di-a misié Boukman? Déja pou yonn, man sé manmay ka estravay kréyol-la (Master II langue et culture régionale). Man ka kriyé ko-mwen Qdjis Anémili. Chay respé ba fondas-la zot ka ba kréyol-la, si nou pa ka tjansé anlè palé-nou, sé pa lézot ké sa fè'Y; Man té lé sav, es ou té pé ba-mwen an ti pal ba mémwa-mwen anlè zafè néoloji-a, kidonk es ou pé réponn an kestionè ba mwen, si ou dako, mi mèl-mwen pou vwéyé-mwen ta'w la pou man pésa pozé'w yondé kesion! lillmimi972@hotmail.fr mèsi an chay, respé-mwen!

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.