Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

An konkod tonbé

Serge RESTOG
An konkod tonbé

         An konkod tonbé. Nou tann bon enpé pawol anlè sa. I ni ansel rimed pou lasékirité pli méyè anlè sé aviyon-an, sé fè kontrol, sé fè révizion tout tan, dépi tan yo nef jik lè yo rivé ni an laj. Lasékirité, sé resté véyatif anlè lérè moun ka fè adan tout sektè.

         Souvanman, aviyon ka rété atè pliziè jou pou ti vizit ki pou fet normalman ek ki ja prévwè lontan avan. I ni osi gran vizit (yo ka kriyé sa G.V "Grande Visite", prononsé jévé) ki ka fet apré an nonb lanné aviyon-an ka volé. Sé la nou ka wè, i ni lwa enternasional, i ni reg ki la pou mété lod adan zafè kontrolé lantritien sé aviyon-an.

         Nou ké palé selman anlè kisa ki ka fet pou lasékirité anlè aviyon. Nou ké palé di O.A.C.I. (Organisation de l'Aviation Civile Internationale - Lòganizasion laviyasion sivil anlè tout boul latè a) ki la pou mété lod adan lasékirité tout aviyon ki ka volé anlè tout oliron latè-a.. Nou ké palé di la D.G.A.C. (Direction Générale de l'Aviation Civile - Direksion jénéral laviasion sivil) ki la pou véyé anlè lasékirité adan péyi Lafrans.

         An Frans, lanné 1998 té ni 12 330 (douz mil twa san trant) aviyon ki té ka volé. Adan sa, té ni 905 (nef san senk) ki ka chayé moun. Menm lanné 1998 la, sé konpani fransé a chayé 120 milion (san ven milion) moun é chif-tala ka monté pou 5 asou 100 chak lanné. Sa ki ka ba nou, toujou pou lanné 1998 la, 2 206 735 (dé milion dé san sis mil set san trant senk) vol aviyon ki moun kontrolé adan siel-la.

         Adan réjion-nou, nou pé di ki Lagwadloup konté 2 044 554 (dé milion karant kat mil senk san senkannkat) pasajé, 84 008 (katrèven kat mil épi uit) mouvman aviyon, 15 984 (tjenz mil nef san katrèven kat) tòn machandiz. Matinik pa lwen dèyè épi 1 832 690 (an milion uit san trant dé mil sis san katrèven dis) pasajé, 91 326 (katrèven wonz mil twa san vennsis) mouvman aviyon, 16 752 (sez mil set san senkanndé) tòn machandiz.

   An batiman koulé, pa ka opozé sé lézot-la navidjé.

 

         Chak 5 lanné i fok fè an gran vizit, an G.V. Sa ka fè aviyon-an rété atè pannan 3, jik 7 simenn. Tousa ki, radio, pilolt otomatik, alarm, lendik pou kontrol motè ni pou pasé anba zié sé teknisien-an chak 18 mwa. Sé né-a fok chanjé yo tout tan. An né aviyon ka izé 1 000 fwa pli vit ki an né loto.I fok kontrolé sé sistenm sé tiyo luil la ki ka koumandé sé véren-an, chak 5 000 lè, aviyon-an volé.

         I fok mété tout motè atè chak 10 000 lè yo sèvi. Kò aviyon an kontrolé chak 5 000 lè oben chak 15, 18 mwa. Ckak 10 lanné tout kò aviyon an rifet a nef.

   O.A.C.I (Organisation de l'Aviation Civile Internationale - Lòganizasion laviyasion sivil anlè tout boul latè a)

 

         Asou an lidé Lézétazini Lanmérik, an konsit fet li prèmié novanm 1944.

          Li 7 désanm 1944, an papiyé sòti, yo kriyé "konvansion enternasional laviyasion sivil". 11 mé 1985, 156 péyi ka siyen konvansion-tala. Yo ka kriyé'y "Konvansion Chicago".

 

         O.A.C.I. la pou jété zié anlè manniè sé péyi-a ka respekté Konvansion Chicago a. Biro O.A.C.I. ka touvé koy adan lavil Montréal (Canada). O.A.C.I., sé an branch O.N.U. (Organisation des Nations Unies - Lòganization nasion ki lienné), ki ni rilasion épi tout dot sektè ki ka travay adan menm direksion ki laviyasion, kontel lamétéyo.

         O.A.C.I. ka sòti liv k'ka sèvi sé péyi-a, pou yo fè lwa-yo, pou yo mété an larel adan tousa ki ka fet adan zafè aviyon. Lanné 1996; O.A.C.I. mété koy an mannev pou fè an program ki ka sèvi pou kontrolé lasékirité adan sé 184 péyi-a ki adan lòganizasion-an. I kriyé sa, S.S.O.P (State Safety Oversight Program - Program kontrol léta ni, anlè lasékirité).

         Program-tala ké kontrolé tout sé péyi-a pou wè si yo ka respekté lendik O.A.C.I. ka ba anlè lasékirité. Lanné 1998, O.A.C.I. di, atjolman i ké kontrolé tout sé péyi-a, épi i ké fè tout moun konnet sé rézilta sé kontrol-la

          D.G.A.C (Direction Générale de l'Aviation Civile - Direksion jénéral laviyasion sivil)

 

         An Frans, nou ni la D.G.A.C. ki la pou véyé anlè lasékirité sé aviyon-an. é souvanman, sé teknisien la D.G.A.C a ka rantré anlè sé konpani-a an manniè blip, san vèti pèsonn, pou kontrolé sé aviyon yo a, épi tousa ki alantou ki ka aji anlè lasékirité. Sé, C.T.E. (Contrôle Technique d'Exploitation - Kontrol teknik pou manniè sèvi) ki la pou véyé anlè kalité sé sistenm kontrol teknik la. Sé kontrol-tala ka fet toupannan sé aviyon-an atè, san jennen pèsonn, san pies pasajé wè ayen. Aviyon ki pa ofilaplon épi lendik O.A.CI. ka bay, ka rété atè, pa ka dékolé. Dot, si sitiyasion-yo pa tro mové, pé pati a vid, san yo ni pies pasajé abò yo.

         Pabò Lézétazini, sé la F.A.A.(United States Federal Aviation Administration - Ladministrasion laviyasion fédéral Lézétazini) ki ka fè travay-tala. Lanné 1991, la F.A.A. mété doubout an group yo kriyé A.A.W.G. (Airwortiness Assurance Working Group - Group travay lasirans navidjé) ki ka travay anlè ki manniè sé konpani-a ka fè sé réparasion-an anlè sé aviyon-an. Adan an périod 5 lanné, A.A.W.G. kontrolé 1 000 réparasion ki fet anlè 65 aviyon, 9 model diféran.

         Adan réjion-nou, Lézantiy ek Lagiyàn, i ni la D.R.A.C. (Ladireksion laviyasion sivil adan réjion Lézantiy épi Lagiyàn) ki responsab fè kontrol anlè sé aviyon-an. Dé kontrolè teknik fè 143 kontrol lanné 1999, 165, lanné 1998. Sé kontrol-la ka fet anlè aviyon fransé, kon anlè aviyon létranjé. Pou sé aviyon fransé a, sé teknisien-an kontrolé 23 aviyon anlè laérodròm Fodfrans lan, 26 Pwentapit, 8 Kayenn. Pou sé aviyon létranjé a, yo kontrolé, 20 Fodfrans, 25 Pwentapit, 8, Kayenn, 7, Senbart, 7, Senmarten.

   Pou lasékérité-a pli méyè, O.A.C.I. ka travay anlè lérè moun.

 

         Dépi 10 lanné, O.A.C.I. ka mandé tout sé péyi-a mété kòyo an travay pou kabéché anlè lérè moun ka fè, ki ni anchay potalans adan lasékirité aviyon. Pou sa, O.A.C.I. ka di :

         - An yonn, i fok sé lizin-la, ki ka fè aviyon, chonjé avan tout bagay ki sé moun ki adan sé aviyon-an. I fok fè sé aviyon-an ba moun.

         - An dé, O.A.C.I. ka di, avan yo mété an sistenm déwò, i fok yo gadé wè si moun kapab sèvi sé sistenm-tala é jik ki koté moun pé rivé sèvi yo jik an bout fos-yo. O.A.C.I. ka di, i fok touvé manniè pou kontrolé lérè moun ka fè adan aviyon pou rann lasékirité-a pli méyè.

 

                        Serge RESTOG, An konkod tonbé, La Tribune des Antilles n° 25, septembre 2000.

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.

Pages