Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

AFAREL KONFIAN : BATA-CHINWA ZIÉ GLIGLI A

Par Dominique Velasques
AFAREL KONFIAN : BATA-CHINWA ZIÉ GLIGLI A


Dépi kon nou koumansé ka li sé istwè-long Afarel Konfian an, nou pé di ki —okontrè Edwa glisan ki chwézi toukal bato -a— matjè kéwol tala ka mété koumansman sosiété Matnik la adan pies-kann ; la éti pres tout nasion-moun ki janbé dlo pou rivé isit, manjé pen nwè-a . Périod-tala k'ka koumansé nan disétienm siek la pou rivé jik lézanné 60 lan (1), té pou ba nou dé bel ti woman anba pwent-plim Afarel. Kontel Bitako-a , Marisosé , an lagaj tjéyol… ; Dlo Kafé , Neg-la ak lanmiral-la… an lang Fransé (2).

Toutfwazékant, jik a pa ni lontan, nou ni lidé Afarel té ka débat adan an démélé-san-konpwann toujou : nou ni lidé mapipi troubouyou san- douvan- san- dèyè a ki té ka sèvi fondas ba péyi-a, sé té an « twa-fwa-kat » an lespri'y ; kivédi  an « krabik » —adan kéwol viéneg ; oben an « kastet chinwa » —pou viré anlè Afarel. Bref, an mapipi gwo plonton kod maho ki té maré an manniè tjokanblok ek endékatjilab…

Wi, fout ! Sé liv Afarel la —toukon sosiété Matnik la— té bidjoul, men yo té akondi an mapipi krabik tjokanblaok ek endékatjilab !

Kanmenmsa, Afarel kontinié djoubak-li, an jan dri, douvan gwo plonton kod tala : ka koupé pasi, ka viré maré pala, ka tòtiyé-détòtiyé toupatou, ka woulé-fè chak sé bout la i té rivé tjébé a, tounen an bel-bel-bel gran laso kod « pies-ako » —ti bren kon Omè , papa mes litérati Niopéyen. Ek sa, san rété gadé pies sé koutlang sèpan an éti désèten Matinitjé sot ek kokomak kon pa ni an, té ka vréyé-alé toulongalé ba'y la. Pies-pa ! I kontinié djoubaké, anmizi-anmizi, ek an manniè pasionnen !

Afarel té ka travay ba nou, men —pou laplipa— nou té akwédi bel ti flè Pou Gloriyé Lakéwolité  a, k'ka pwofité san'y pa wè tij-li a. Ek, a sipozé nou sé aprésié belté sé woman Afarel la —tou kon'y menm— nou toujou té ka rété pri, san konpwann, an mitan « twa-fwa-kat » tala, nou tou. Poutoulbon, kon Jil Monnro té ka di : «  Les faits sociaux ne sont pas des choses  » (3). Kivédi, wou menm lan ki la ka étidié fet sosiété a, ou pé pa woté kò'w adan ; ki'w lé ki'w pa lé, sosiété-a ka travay ou, ek i pé jik rivé fè'w kouyonnen tet-ou —soutou si sé pwop sosiété'w…

Nè sé pou sa, dépi yonn-dé tan, Bata Chinwa nou an pran lavol an siel kon an gligli, ka pwan pizanpi wotè parapot a listwè sosiété Matinik la, ek koki dé zié'y, ki pwenti kon pa ni, pa asou'y, pou'y pé sa chèché kokodil -li… Ek, pou nou menm, kokodil-tala, sé pa dot ki tras lé moman lé pi dékinay ki ni adan ankéwolizasion chak nasion moun ki nan péplasion péyi Matinik ! Dwet sé pou sa, dépi yann-dé tan, Afarel ka pran chakyonn-an, dépi nan péyi fondal-natal li , pou éséyé bay lalimiè asou tout fantéfrank chimen ankréyolizasion'y atè Matinik. Jikatan i fini pa rivé di «  man sé kéwol  » (4).

Honk, wè wotè-a Afarel za rivé jik jòdi a, i nè za koumansé wè klè adan « vis » krabik sosiété kéwol la. Ek, asiré pa pétet, tout tras sé nasion-tala ké touvéyo matjé an manniè aplon , létjè , ek nivo adan sé liv-li a. An manniè pou tout moun ki sé li yo pé sa katjilé an may, ek, final, viré bien ek kò-yo menm, ek kò-nou mwen… Difason pou mwenn ti lèrestan kaka-lasi antan lontan ki sé rété nan kwen zié-nou toujou, pé sa suiyé-pwopté an manniè définitif !!!

Adan gran mes machokay michel-moren tala, k'ka chèché swen bless-nou toulongalé a pou fè nou palantjé pi douvan an, Kouli za pasé gran-dlo Kalapani adan : Blad bouden Chakal-la , jaré Neg za trapé déchay : Neg Mawon , ek Chintok djes fini wouvè lapot privé : Lakay Chinwa-a . Honk ! Sou'w wè Afarel kontinié konsa, an payé i ka rivé dékatjilé kastet-la ?!

VELASQUES Dominique

(Isabadjok)

(1) Lè'w wè sosiété bitasion an tonbé.

(2) Pi méyè-a, dapré nou, sé Lalé Malélivé a .

(3) Menm i tounen « fachis » an lè, nou ka aprésié sé primié Teks li a. Pas, asiré pa pétet, sé kouyonnen yo mèhè kouyonnen'y !

(4) Kontel, gadé-wè ki manniè Doktè Chin ka tounen milat adan Lakay Chinwa- a.

 


Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.