Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

1é novanm 1954 : pep aljérien an lévé gawoulé kont la Fwans

1é novanm 1954 : pep aljérien an lévé gawoulé kont la Fwans

   Sé an jou kon jòdi-a, an mwa kon tala nou adan'y lan, mé nan lanné 1954, éti pep aljérien an met an wout kont sé kolonialis fwansé a.

   Sé dépi 1830 sé Fwansé-a té désidé janbé lanmè Méditérané pou mété l'Aljéri anba pat-yo pou an zafè palaviré. An palaviré éti "Dey" (metamanyok) l'Aljéri té ba konsil fwansé a ki té palé mal ba'y. Pou sa selman (sé an préteks yo té ka chaché !), sé Fwansé-a vréyé etsétéra solda ki goumen pannan pliziè lanné kont solda aljérien avan yo érisi bat yo. A lè-tala, l'Aljéri vini an téritwè fwansé ek pli ta, nan 20è siek-la, an dépatman fwansé.

    Pannan yon siek, la Fwans dévidé bon enpé moun toupatou (Panyol, Sisilien, Kows, Italien, Fwansé menm kisasayésa...) pou sa kolonizé l'Aljéri ek sé moun-tala, anmizi-anmizi, soutou yich-yo, vini ka konsidéré péyi-a kon ta yo. Apré twa jénérasion, sé kolon-tala, ki té ni pou non "Pié-nwè", té mété pep aljérien an anba jouk-yo ek té ka pijé'y bon kalté pijé a. Men pep aljérien an toujou rézisté, dépi an tan Aldelkader, nan 19è siek-la, an chef militè ki té ba larmé fwansé bon zoy. Pep-tala pa janmen bandonnen lang-li, rilijion'y, mes ek labitid-li abo té ni an ti krey Aljérien ki té asimilé ek ki té ka défann la Fwans.

    Kifè, lè 1é novanm 1954, yonndé gawoulè aljérien pwan fizi kont sé Fwansé-a ek fouté pliziè solda-yo atè. Sé té koumansman an ladjè séléra ki té ké diré 8 lanné (l'Aljéri trapé lendépandans-li an 1962) ek ki té ké fè pres 1 million moun-mò pa koté pep aljérien an kont anni 60.000 pa koté sé Fwansé-a.

     Woulo-bravo ba sé "moudjahidin"-la (konbatan) !

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.