Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

Le Bloc-notes de Jean-Laurent ALCIDE

Le Bloc-notes de Jean-Laurent ALCIDE
LAWONN YOL MATINIK 2016 (1)
par Jean-Laurent Alcide

Jean-Laurent Alcide ké suiv Lawonn-lan lanné-tala. Dépi aprézan i ka koumansé épi an bilan sézon-an. Apré, i ké ban nou prézantasion létap, lékipaj, sa ka pasé, ….

Le Bloc-notes de Jean-Laurent ALCIDE
An labé adan an ti komin Matnik an tan Djab té tibolonm
Jean-Laurent ALCIDE

   An tan lontan, men lè ou fè tan gadé, pa ni sitelman tan ki sa pis ti krak-la nou ka'y ba zot la woulé nan mitan siek-la ki fini pasé a kivédi 20è la. Epi dabò-pou-yonn, sé pa an krak men an bagay ki pasé pou-di-vré ek ki diré etsétéra lanné, jis lè moun-la ki an tjè istwè-tala monté nan Galilé. Sa pasé adan an ti komin li-Nò Matinik éti lanmè-a mové-mové kifè si ou sé di ou kay benyen, ou sèten pwan fè. Asiparé an tan lontan toujou, an tan ladjoukann, an monpè té soukwé soutàn-li anlè bòdaj lanmè-a davwè konpowtasion Neg, ki té ka pasé tan-yo ka fè vakabonnajri, té ka égri'y. Sé sa ki fè lanmè-tala, dépi jou-tala, pa janmen pòté pies préson. Dayè, ti komin-tala pa ni pies péchè ni gonmié ni yol.

Le Bloc-notes de Jean-Laurent ALCIDE
An L.P.A Wobè: dlo pasé farin
Jean-Laurent ALCIDE

Dékatiyaj

 

Manmay, atè Matnik si nou pa véyatif dlo ka dépasé farin vit-vit. Ka ki ka pasé lakay nou ?

An sèl wélélé, an sèl bakannal, an sèl vakabonajri, an sèl voukoum  ka fèt pa koté Wobè. Ka ki ka pasé, konpè ? Ma komè a pa chyen ka japé pa ké, kon yo ka di Gwada ek isi tou. Men yo ka débaké an Matinitjez, an manman zanfan, an bouwel twavay, an fanm djok, an mapipi an lisé-a, ki ja djoubaké an paket lanné (sèz) ek yo cdisé dèpi (wuit lanné) pou fè an manmay vin pwan soley ek lavi chè lakay moun-lan. Oti misié Sézè pou li wè sa? Oti misié Glisan pou li tann? Oti Chaben nou-an pou’y voyé labou? Anmwé! Anmwé!

Le Bloc-notes de Jean-Laurent ALCIDE
An ti lodè mango-basiyak
Jean-Laurent ALCIDE

  Mitan lanné-a sé lè pié-mango-basiyak ka koumansé pòté ek ti lodè wonm sé mango-a ka anni flitijé toupatou atravè tout lakanpay péyi-a. Asiparé sé anni Matinik éti kalté model mango-tala ka lévé ek moun lontan ka di'w kon sa ki lè laséchres té two red, mel té ka anni varé sé pié-mango basiyak la pou étenn laswef-yo. Epi adan an bat-zié, ou té ka anni wè yo ka volé an manniè foudok, konsidiré lespri-yo té ka chalviré : boulé yo té boulé.

Le Bloc-notes de Jean-Laurent ALCIDE
"Isiya sé Neg ki ni, pa ni Blacks !", dixit Ti Sonson

   Ti Sonson sé an boug ka rété bò lakay-mwen, atè Mòn Lapo Fig, é ki pa jenmen désann an vil plis ki twa fwa adan tout lavi'y abo i za ni plis ki swasann-douz lanné anlè tet zékal-koko sek li a. Misié toujou viv di ti jaden kréyol li asou an mòso téren i pwan asou an laforé ki ta Léta. Ki yanm ki dachin ki kouskouch ki patat, tout lo lédjim-tala ka pousé alé-pou-viré anlè'y dépi karenm-lan pa two red. Tanzantan, mé pli rarman ki souvan, i ka désann asou marché komin-li a pou vann sa i pwodui, bagay ki ka pèmet li genyen luil, tabak, wonm, épi délè an chimiz oben an pontalon eskanpé kay an Sirien. Wi, eskanpé davwè pli gran distraksiònman Ti Sonson sé ay lantèman. Pa anni ta kanmarad-li, pa anni ta moun i konnet, mé lantèman tout moun nan komin-la.

Le Bloc-notes de Jean-Laurent ALCIDE
Nou adan an ratiè dépi 1946...
Jean-Laurent ALCIDE

   Lanné-tala, yo ka fété 70è lanniversè Lwa Départèmantalizasion an éti Aimé CESAIRE té prézanté douvan Lasanblé Nasional fwansé an 1946. Kon anlo moun sav, yon sel dépité lakay-nou té lévé-doubout kont lwa-tala : an dépité gwadloupéyen yo ka kriyé Paul VALENTINO. I té za konpwann avan tout moun__é avan CESAIRE (ki rigrété jes-li apré)__ki, anmizi-anmizi, lwa -tala té ké chayé nou adan an larel asimilasionis. Ki nou té ké ped nanm-nou, ped kilti-nou, abo nou té ké genyen anlo asou koté matériel lavi-nou.

Le Bloc-notes de Jean-Laurent ALCIDE
Sen-Valanten
Jean-Laurent ALCIDE

   Dépi an lanmod kouyon sòti Lot Bò Dlo, tout Neg ka kouri-pwan'y pou ta yo. Kontel "Halloween", an lafet méritjen ki ni mas Djab adan'y ki fet épi an gwo jiwomon. Sé sipermaché lakay-nou an chaché enpozé nou sa, mé erez-di-bonnè, sa kalpaté. Nou pa bizwen djendjen-tala pis nou za ni Ladjables, Zonbi-bonm Ti Sapoti, Tet-san-Kò, Soukougnan, Dowlis kisasayé sa...Si ni an domenn éti kilti kréyol rich kité rich ka alé, sé bien ta lanmaji ek tjenbwa. Adan sa, pies pep asou latè pé pa prétann montré nou hak.

Le Bloc-notes de Jean-Laurent ALCIDE
Zafè lòtograf épi zafè nasionalité, sé pa zafè-nou !
Jean-Laurent ALCIDE

   Antiyé toujou enmen migannen adan bagay ki pa ka gadé yo olié yo otjipé di pwop zafè-yo. Kontel sé jou-tala, yo lé mété nen-yo adan mofwazaj lòtograf éti gouvelman fwansé désidé fè konsidiré fwansé té lang-yo. Es fok raplé Antiyé ki lang nennnenn-yo té wolof, bambara, éwé oben fon lè zot wè gangan yo té Afritjen, tamoul lè zot wè gangan-yo té Zendien, chinwa lè zot wè gangan-yo té Chinwa ek arab lè zot wè zanset-yo té Sirien ? Anni yon krey-sosial lakay nou ki andwa rivanditjé lang fwansé a kon ta'y, sé Bétjé kon yo ka di Matinik ek Blan-péyi kon yo ka di Gwadloup. Ek krey-sosial tala ka riprézanté an tou piti-piti kantité moun adan sé péyi-nou an.

Le Bloc-notes de Jean-Laurent ALCIDE
SALAIRES NON ENCORE VERSES A LA CTM : S’AGIT-IL D’UN COMPLOT ?
Jean-Laurent Alcide

On peut s’interroger à juste titre. D’abord, lorsqu’on lit la déclaration du Pdt Marie-Jeanne, lors de sa rencontre avec le Premier Ministre de France : « Je veux juste faire un état des lieux. Mais j’ai du mal à avoir des chiffres tant au niveau des actifs que du passif. Le payeur général et régional fait des réticences pour me fournir les données. Aussi, je vais faire un audit financier et un audit sur le personnel. »

Le Bloc-notes de Jean-Laurent ALCIDE
KANNAVAL-LA ZA PWAN BON BALAN
par Jean-Laurent Alcide

Atravè tout Matinik, moun cho pou yo kouri kannaval lanné-tala apré défet PPM adan dènié éleksion mwa désanm-lan. Sé konsidiré kannaval-la ké kontel an libérasion, an respirasion apré 5 lanné toufaj épi vèglaj. Pou sav ki kalté model Wa kannaval yo ké fè, moun ni an patjé chwa. La-Riviè-Pilot, sé anlè do Miss Katou yo yé. Yo za mété an gwo pòpot blan épi an gran wob wouj anlè'y déwò. Katou ni an balié an lanmen'y pou fè moun chonjé jou-a éti lèpatè'y té balié dèyè do Claude Lise lè misié té sòti La-Préfekti aprézavwè i té ped éleksion sénatè. 

Le Bloc-notes de Jean-Laurent ALCIDE
Bozambo, neg Fon-Zonbi, ka mété konplé
Jean-Laurent ALCIDE

   Fon-Zonbi sé an koté ki nan fondok bwa, sa moun lontan té ka kriyé pou fè lafet "ti zendwa". Kifè sel model rad sa ki ka viv la té konet sé chimiz manch kout, shot oben pontalon. Mé lè zot wè Bozambo, an zabitan Fon-Zonbi, vini monté an grad, lè i fè tan désann lavil, misié anni bokanté manniè abiyé adan an bat-zié. I kouri-alé lakay an Sirien ek i genyen primié konplé-kravat li nan lavi'y. I té sitelman kontan ki tout dan'y té ka kléré akwèdi senmitiè La-Joso.

Le Bloc-notes de Jean-Laurent ALCIDE
KI TAN NOU KE BA LANG-NOU PLAS-LA I MERITE A ?

Dépi éleksion mwa désanm-lan ki fini pasé a bout, zié tout observatè politik koré anlè sa ka woulé atè la Kows. Primié bagay ki ka konyen lespri moun, sé ki sé nasionalis kows la désidé vréyé lang-yo douvan ek yo pa paré moli ba pèsonn asou sa. Abo politisien fwansé kon Valls oben Chevènement ka vréyé bon labou, sé Kows-la sanfoutépamal ek apré sé dé prézidan-a, TALAMONI ek SIMEONI, té fè plodari-yo adan zépon natirel yo jou envestiti lasanblé-a, yè, TALAMONI prézanté vé bon lanné'y an kows tou. Sa té dwol wè transbòday fwansé a pasé asou an bann anlè ékran télévizion-an konsidiré fwansé té an lang ki étranjè.

Le Bloc-notes de Jean-Laurent ALCIDE
"J'AI ACQUERI..."/"MISS COLOMBIA HAS WON..."
Jean-Laurent ALCIDE

   Mi sa vié tonton-mwen ki ni 87 lanné anlè tet-li di mwen. Fok padonnen'y davwè pétet i pres Alzaymè :
   Arété fè nou wont kon sa, ébé Bondié ! Zot pa sav ni etsétéra ek etsétéra ispektatè ka véyé zot ? Zot pa sav zot pa ni dwa fè pies kalté model lérè adan lèmonn-tala éti sé Blan ki met-pies toujou ? Si zot wè i ka ba zot an ti chans fè ganm, sé davwa i pé pa fè diféranman, mé i ka véyé zot kon an malfini ka véyé an ti poul ka kouri an mitan an baskou.

Le Bloc-notes de Jean-Laurent ALCIDE
VOUS VOULIEZ DONC L'ENVOYER AU CHARBON !
Jean-Laurent ALCIDE

   Vous avez oublié que plus de 6 millions de Gaulois ont voté pour Marie LE PEN ! Vous avez oublié que le Front National est devenu le premier parti de France devant les Républicains et le PS ! Tout cela signifie qu'une personne sur trois que vous croisez dans la rue, dans le métro, dans le train, dans les cafés et restaurants, dans les administrations etc..ne peut pas voir en peinture votre tronche de Noir ou d'Arabe (ça, c'est pour nos "chaben" et mulâtres).

Le Bloc-notes de Jean-Laurent ALCIDE
CTM : Lang kréyol la rété pou lapléré
Jean-Laurent ALCIDE

   Ni an ti esprésion gran-lamatè mwen, ki monté nan Galilé lè zot wè i trapé 99 lanné anlè tet-li, té enmen di : "rété pou lapléré". Lè man té jenn tibray, man pa té ka konpwann sa sa té lé di, men anmizi-anmizi man vini gran, man dékouvè belté esprésion-tala. Lè ou ka transbòdé'y an lang fwansé a, i pa bidjoul kon sa : "laisser pour compte".

Le Bloc-notes de Jean-Laurent ALCIDE
JOHN COMPTON, YAN MONPLAISIR EPI "KONMPIOUTA KI PA KA PALE KREYOL"

   Ni apipré 30 lanné di sa, Sent-Lisi té ni an Primié minis yo té ka kriyé John Compton. Nan lépok-tala, moun Sent-Lisi té ka palé anchay fwa plis kréyol ki jòdi-jou ek sitiasion-tala té ka terbolizé lespri Compton. Dé sèten moun nan péyi-a té ka di fo té ké mété kréyol andidan lékol ek ofisializé'y, mé pou Primié Minis la, sa ki té ké bon, sé ki Sent-Lisien té ladjé kréyol...pou fwansé. Pou apwann fwansé ek palé fwansé !

Le Bloc-notes de Jean-Laurent ALCIDE
CTM : LA CONSPIRATION DU MEPRIS
Après les déclarations de Raphaël Vaugirard
par Jean-Laurent Alcide

Tout le monde a entendu la déclaration de Raphaël Vaugirard qui explique avec une franchise désarmante et une balourdise affligeante que les fonctionnaires du Conseil général sont de qualités inférieures à ceux du Conseil Régional. Ce qui est totalement et définitivement faux et ne mérite même pas d’être relevé et en plus discrédite celui qui sort de telles inepties.

Ce qui est plus grave, gravissime même, c’est que  lui,  un conseiller général, qui plus est  président de la Commission qui était chargée de défendre les intérêts du Conseil général dans cette histoire de CTM sorte ça…. C’est dire le peu de cas qu’il fait des centaines de fonctionnaires de sa propre collectivité qu’il ravale à la condition de piétaille de la CTM !

Le Bloc-notes de Jean-Laurent ALCIDE
SA KI DEYE DJENDJEN « SELFIE »-TALA ?
Jean-Laurent Alcide

   An plis ki Fesbouk sé pli gran lizin makrélaj asou latè, i sé an manniè pou sèten moun valorizé kò-yo tou. Soutou fanm. Ek pou sa, yo ka sèvi épi an lanmod yo ka kriyé « selfie », an mo anglé ki lé di an foto ou ka fè di pwop fidji’y oben pwop kò’w épi téléfòn powtab ou. Ou pé fè an selfi épi an moun ki séleb tou : an chantez, an politisien, an gran foutbalè kisasayésa. Lè ou wè ou mété sa anlè masonn Fesbouk ou, sa ka ba’w dé fwa plis valè ankò. Déziem kalté selfi-tala mwen grav ki primié-a pis sé plis moun séleb la ou fè foto-a épi’y la ou ka mété an valè ki wou menm.

Le Bloc-notes de Jean-Laurent ALCIDE
Si ou wè poch-ou ni kourandè…

   An tan moun té sa palé kréyol adan ti péyi Matinik tala, ki malérezman vini dimi-fwansé dimi-Neg-méritjen, lè ou wè ou pa té ni lajan, ou té ka di kanmarad-ou kon sa : « Aaa, monchè, man débantjé kon sa yé a ! » oben « Poch-mwen ni kourandè sé tan-tala ». An tan lontan, sé pa té an sitiyasion ki té si-telman red pis ou toujou té ka jwenn tjek bon zig pou ba’w an ti pal ek vréyé an lanmonné-prété anlè’w.

Le Bloc-notes de Jean-Laurent ALCIDE
An zafè « nappy » ki pa ka fini…

   Gran lanmod sé fanm lakay-nou a dépi yonn-dé tan, sé sa yo ka kriyé chivé « nappy ». Sé pa ayen yo envanté pis an kréyol yo ka kriyé sa « grennen » ek an fwansé « crépu ». Si fok kouté yo, « nappy-grennen » sé an bidim révolision adan lanmanniè Nègres ka penyen kò-yo, bagay ki pé fè nenpot ki istorien pété ri, mé kon an gran nonm té enmen di « Au royaume des couyonnes, les dimi-couyonnes sont reines ».