Sanmdi pasé Béryl fè nou sonjé, sé tan siklòn ek fok rété véyatif. Yo annilé serten lafet palakoz mové tan-an. Jik kous siklin ka fè lantou Matinik, mantjé pa pati.
Sé épi an tjè meltri man tann Libréri Aleksann jété laklé lapot 29 lari Larépiblik. 108 tan sé pa dé jou pou moniman lakilti-tala.
Magré sakrifis personel épi Jilou, kou tala krab-la mò an bari-a, sé liv la pran fè an manniè définitiv. Pas adan libréri-tala sé pa té selman an kay liv. Ou té pé bokanté alantou liv ek lakilti épi ki personnel-la, ki Jilou limenm.
Dépi lasimenn pasé, Matinik mènasé épi an lanmè sargas. Ni moun ki di sé an malédision. Dot di okontrè, sé an bénédiksion pou simen anlè tè épi plen klordékòn.
Apré twa simenn blokaj tout moun té bien kontan lè yo aprann lé transpòtè déklaré lagrev sispann. Direksion la SETUF jik anonsé mardi tout moun té ké vwayajé pou ayen. Nou pa le prèmié avril mé asiré si sé pa an pwason sé an fig yo ba nou.
Kisiswa Sent-Lis éti té ni pou premié fwa «Bel krab» oben pa koté Kawbé éti té ni «Bel matoutou», toupatou asou plaj Matinik sé té lafet épi krab. Menmsi pou krab sitiasion-an té krabik.
Tout lariviè ek dlo lasous polié épi pestisid. Sé pa té selman épi klordékòn, anlo fanmiy kòn ka sali dlo-a, kontel kurlòn, képòn, glifozat épi kisasayésa.
Sanmdi pasé dret douvan Neg mawon Lanmanten-an, anlo sendika té mandé an voum moun sanblé. Tout sé moun an té dakò pou an sel bagay. Pa ni pies klordékòn adan sa nou ka manjé. Lapréfekti ni lentansion ba lod ni an pousantaj klordékòn adan adan sa nou ka manjé.