Anlo moun ka pasé tan-yo ka bat bouch-yo asou eskandal klowdékòn la tout lasent-jounen dépi tjek tan aloski sa ka fè pasé 11 lanné ki dives latouwonnis (écologiste/ecologist) té za dénonsé zafè gwo plantè bannann pwézonnen apochan (à peu près/around) 20.000 ekta tè nan ti péyi Matinik la ek 5.000 nan péyi Gwadloup
Sé latouwonnis-tala jik pòté plent kont Léta fwansé poudavwè i reskonsab pwézonnaj-tala, men lajistis délokalizé plent-yo nan tribinal Pari ek jik alè, pèsonn pa sav ola i yé, ki sa ka fet, es antjet ka woulé, es yo kèsionnen sa ki té enpowté klowdékòn la lakay nou kisasayésa (etc.).
Men, sé moun-la ki ka dékouvè tjak-la (problème/problem) jòdi-jou, ka manifesté nan lari, ka fè sik, ka matjé tout kalté bagay asou Fesbouk, sel reskonsab yo ka lonjé dwet anlè yo sé Bétjé épi Léta fwansé. Sa vré ki sé an lantoupriz bétjé, Etablisman DE LA GUARRIGUE, ki té ka fè klowdékòn rantré lakay-nou. Sa vré ki sé sé gwo plantè bétjé-a ki té ka fè ouvriyé agrikol neg yo simen podui san-manman (san-manman pis Matinik, yo mété 5 fwa plis klowdékòn pa ekta ki adan sé péyi l'Anmérik di Sid la !). Sa vré ankò ki Léta fwansé reskonsab pis sé li, sé Ministè Lagrilti'y ki, chak lè-a, té ka ba lotorizasion pou kontinié sèvi pwézon-an.
Tout sé bagay-tala vré. Men...
Ni an twazienm reskonsab tou (aussi/too) : sé éli-nou an, sé politisien-nou an. Soutou sé dépité-a ! Sé yo ki té ka apiyé dimann sé Bétjé-a lè yo té Lasanblé Nasional. Nou ni tout plodari-yo (discours/speech) ki, dayè, fasil pou trapé adan archiv Lasanblé-a asou Entènet. Pèsonn pa janmen mété an fizi anlè kan-tet (tempe/temple) sé dépité-tala pou yo té ay pwan défans gwo plantè bétjé. Pèsonn pa janmen opozé yo dénonsé klowdékòn non pli !
Es sé davwè (parce que/because) yo Neg pèsonn pa ka lonjé dwet anlè yo ? Es davwè lapo-yo nwè fok nou bliyé ki yo reskonsab menm manniè sé Bétjé-a ek Léta fwansé ?...