Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

PWOPTAJ LOTO, AN BAGAY MANAWA ?

PWOPTAJ LOTO, AN BAGAY MANAWA ?

   Anlo moun ka wouklé sé jou-tala, soutou fanm, pa rapot a an mes ki sòti jis l’Anmérik : « car wash » ki non sa an anglé kivédi pwoptaj loto. Jenn fanm an fom ka mété kò-yo an bikini ek ka fè wol pwopté an loto épi dlo ek savon toupannan an gwo mizik (méritjen oben janmayiken) ka woulé. Tanzantan, yo ka trapé an tiyo pou vréyé dlo anlè teg loto-a, men pi souvan ki rarman, sé anlè sé lézot kanmarad-yo a. Sa ka pèmet tout moun wè bout tété-yo oben pwel kokot-yo. Pep-la ki ka gadé espektak-tala anlè ! Laplipa adan yo sé jenn nonm ki za ni bon alkol anlè yo oben bon zeb nan tet-yo.

   Lot jou-a, ni an pwoptaj loto toutafetman malélivé ki fet atè komin Bé-Maho, nan péyi Gwadloup. An bel jenn Nègres, ki ni plis tol anlè’y ki lizin BIOMETAL, té ka pasé an tòchon anlè an loto, a dimi-tou-ni, pannan an jenn mal Neg té doubout dèyè’y ek té ka ba’y etsétéra kout ren konsidiré i té ka koké ti fi-a. Apré jenn fi-a monté lonjé kò’y anlè teg loto-a ek boug-la suiv li pou kontinié fè wol ba’y kout kal. Apré sé boug-la ki lonjé kò’y épi jenn fi-a anni asiz anlè ‘y ek koumansé ba’y bon kout koukoun.

   Sa pa té ké fè moun wouklé otan si zot wè pwoptaj loto tala pa té filmé é si yo pa té difizé’y anlè Entènet. Adan an bat-zié, vidéo-a anni simayé toupatou ek ayen ki di sa pep-la té ka palé. An mouvman jis tijé pou lévé labou kont sa yo kriyé an vakabonnajri ek an pétision sòti déwò pou sa kondané atitid jenn fanm-lan ek jenn boug-la. Anlo fanm touvé kò-yo ensilté é mè Bé-Maho té blijé pibliyé an kominiké pou di ki komin-li pa ni hak pou vwè adan pwoptaj loto malélivé tala.

   Ki sa fok pansé asou fénomenn-tala ?

   Dabò-pou-yonn ki sé labitid Antiyé fè jako-répet. Nou ka anni jakoté, imité san rété tou sa ki sòti lot bò dlo abo zanset-nou envanté an ti pawol ka di’w : « Imité ka détenn ». Avan, sé té la Fwans ek l’Ewop nou té ni labitid imité ; dépi yonn-dé tan, sé mes ki sòti adan la Karayib anglopal, soutou Janmayik, ek titak pi lwen, l’Anmérik. Jénes-nou an ka wè lavi-a atravè « klip » mizik anglopal : « dance-hall », « rap », « rnb » kisasayésa…, klip ki toujou ni fanm tou tou-ni ka soukwé bonda-yo adan. Ou pé pa gadé an klip mizik a Neg si pa ni yonn oben dé Nègres ki pa ka chanté mé ki ka espozé kò-yo adan’y san pies kalté pidè. Pidè vini an mo ki pres pa ni jenn manmay atjelman ka konpwann sa sa lé di.

   Dézienm bagay : jénes-nou an délala. I pa sav ki chimen pou pwan, ki moun pou kouté, ki politisien pou kwè. Lè ou ka fè tan palé épi yonn adan yo, i ka di’w an ti fraz ki ka paret énigmatik : « Bagay-la an manniè, fwèw ! ». Kivédi chomaj anlè yo, dwog anlè yo, vòlè bagay moun, bratjé estasion lésans oben sipéret, vini prensipal otjipasion anlo adan yo kon sa yé a. Sa led, sa tris, mé sé kon sa sitiasion vini ba jénnes-nou jòdi-jou.

   Sa pou fè kont sa ?

   Lé-zotorité ka fè wol fè bagay, men sa yo ka fè, sé kondiré maré an pansman anlè an janm ki an bwa. Sa pa ka sèvi an tjou-patat ! Lafwanch-vérité sé ki Matinik ek Gwadloup ped lakat toubannman. Yo batjé adan an zafè konsomasion san-manman ek sa ki rété atè, sa ki pa ni gwo lanmonné pou sa viv kò-yo, enben yo blijé fè an débouya. Pi souvan ki rarman, débouya-tala ka mennen yo a dérespekté lalwa ek anlo adan yo ka fini lajol. Kidonk sé pa anni an « poblenm lajénes » ki la kon anlo moun ka di oben ka kwè. Okontrè, sé an poblenm tout sosiété Matinik ek Gwadloup : ki koté nou kay ? ki koté nou lé alé ? Es sé nou ki chwézi chimen-an nou ka pwan an oben es yo enpozé nou’y ? Mi sé sé keksion-an éti chak moun pou pozé kò’y la !

 

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.