Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

Laliwondaj an-mwen ka hélé anmwé !

Hector Poullet
Laliwondaj an-mwen ka hélé anmwé !

   An pa sav si sa vré ba toutmoun a sé lilèt an-nou la, mé mwen, Labityé an Gwadloup, la an ka rété la, sa ka fè lapenn.

   Kotésit, lè tan Nwèl ka pwoché kon alèkilé, tout pyé zoranj, boubon, sitwon, chadèk é mandarin té pou chajé. Pyé ponm-sitè té pou an flè, pyé-kòwòsol é ponm-kannèl té pou ka fwitayé bèl balan. 

   Eben, ka nou ka vwè la konsa : awa ! 

   Ahak ! Sé pyébwa-la tou kagou, tou nwè, tou chifonné.

   Yo ka di, sé  « fimajin » on kalité siwo sé sousèt-la ( pucerons) i anba fèy-la ka voyé, kifè on kalité pichon (champignon microsopique) ka dévoplé é ka kolé asi fèy-la,  ka fè i pa néta rèspiré. 

   Yo ka di, sé sab Sahara-la ka rédé tousa ka fèt konsa. 

   Yo ka di, sé lapli asid-la, sé niyaj-la ka pwan asidité a lafimé lizin, ka fè si sé branch ka mò-sèk ! 

   ka di, sé on baktéri oswa on viris, sòti lòtbò, ka pwazonné sé pyébwa-la.

   E ki solisyon sé pakyèt syantifik a kisé CIRAD ki sé INRA ka ban-nou ? 

   Brilé sé pyébwa mò-la é wouplanté dòt plan pli rézistan !  Dapwé sa yo ka prétann, sé nouvo plan-la pa kay trapé maladi-lasa. 

   Wouplanté san pon garanti, épi èvè ki lajan ? On pyé zoranj sa kay ankò, mé si ou bizwen planté senkant pyé, lè ou sav ou pa kay trapé pon fwitaj avan senk lanné. Es yo ka pasé adan sé bitasyon-la ka distribiyé plan zoranj, sitwon, mandarin, chadèk ? Awa, fo ou touvé la on moun ka fè sé nouvo plan-lasa yé épi ou ni pou péyé sé plan-la tèt a nèg !

   Awa, tout sé moun-la ka di yo ka défann popilasyon an-nou la yotout byen mansousyé. Fo nou byen konpwann, chak zoranj an mwens, chak sitwon, chak mandarin an mwens sé ké on pòm-fwans an plis, on zoranj Kiba, oswa on sitwon Kolonbi é sé asi sé machandiz enpòté-lasa nou ka péyé loktwa-lanmè (octroi de mer) ka finansé sé kolèktivité-la. Alòs anni konpwann, tousa nou ké tann-yo ka di asi diversifikasyon a lagrikilti sé ké pawòl an bouch. 

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.