Hugo Chavez fini rééli met-a-manyok Bénézwel épi 54,42% vwa kont an yich-kòn yo ka kriyé Radonsky ki sé ti-chien sé enpérialis-la ek sé sionis-la. Sa ka fè 4è fwa Chavez ka genyen an éleksion prézidansiel ek magré sa, jounal ek télé l’Ewop ek lé Zéta-Zini ka kontinié di ki misié sé an…diktatè. Koté zot ja wè an diktatè ka kité lopozision esprimen kò’y, fè manifestasion, défilé nan lari, pibliyé jounal-li, sèvi èvè pwop télévizion’y ? Koté zot ja wè sa ?
Viktwè-tala sé an bidim palaviré nan djol sé enpérialis méritjen-an ki ka chaché fè réjim Chavez la kalpaté. Misié Obama, abo i Neg, ka fè la CIA travay anba-fey atravè Bénézwel pou fouté bowdel an péyi-a ek fè pep-la rayi Chavez. Lè yo apwann Chavez té ni an kansè, yo tout la té kontan kité kontan ka alé. Yo anonsé lanmò’y, yo di sé enki 6 mwa pou viv i té rété. Yo palé, yo dépalé, yo malpalé, yo blablaté, mé rézilta-a la : ki yo lé, ki yo pa lé, sé Chavez pep bénézwélien an chwézi.
Si zot wè Chavez té an diktatè, i pa té ké kité pèsonn prézanté kò’y kont li ek i té ké trapé 90% vwa kon adan dé sèten péyi afritjen (ki l’Oksidan ka soutienn !). Lè ou gadé rézilta-a ou ka konstaté ki 7,7 milion moun voté ba Chavez ek 6,3 milion ba Radonsky. Ki manniè Radonsky trapé tou sa vwa ? Fok sav ki lopozision ni an patjé lajan ka distribiyé toupatou, yo ni an patjé chenn radio ek télévizion ek bomaten-an-midi-oswè yo ka plen tet moun épi mansonj. Kifè anlo moun ki maléré ka kontinié voté ba yo toujou.
Révolision bolivarien an ké pwan an lot balan ki yo lé, yi yo pa lé. Anpil péyi l’Anmérik di Sid ka soutienn Chavez : Ekwatè, Brézil, Arjantin, Bolivi kisasayésa…Hugo Chavez pa li yonn : I ka riprézanté an fos ki nan fondok sé pep sid-méritjen an, an fos ki pies kalté salopté enpérialis ek sionis pé ké jen rive koré.
Viva Hugo Chavez ! Viva la Revolucion bolivariana !