Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

Ki moun mwen yé ?

Nady Nelzy-Odry
Ki  moun mwen yé ?

   Kesion-tala nan tet-mwen dépi man trapé laj konprann, dépi jou-tala,lé paran  fè nou kité péyi-nou  pou nou té  pran bato pou péyi La Fwans .

   Mwen ka sonjé  lé nou rivé anba frédi-a, premié bagay  lé paran fè, yo  enskri nou lékol . An tan-tala, sé té dis lanné apré ladjè  Fwansé, kont Alman,  pa té djè ni Neg atè Pari. Nou té anpami  pep-la ,é an tan- tala , tout moun té fen , é lè lé moun  adan sitiasion-tala, tout moun té moun !

   Diférans la ki téka ekzisté sé té  lang-la !  Tout moun té ka palé fwansé tandiski lé paran té ka palé kréyol ant yo, mé sé an fwansé yo té ka adrésé kò-yo a nou .

   Nou té ka rété Pari é mwen té tou yonn Neg an klas-la,  sé lézot manmay-la té blan.  Nou té ka jwé adan an eskwar, pabò lékol kartié-nou .Nou tout té ka palé fwansé, mé  pa té djè ni diférans ant  lé timanmay. Bien té ni  yonn dé paran, ki pa té lé yich-yo té jwé ek mwe  davrè mwen té nwè, mé se léréstan-an té bien fouben. Magré sa, mwen ka sonjé,  sé  dépi tan-tala, dapré  mwen , mwen  santi mwen  pa té nan péyi-mwen.  

   Dapré mwen, santiman-tala , sé pa kanmarad lékol ni met lékol-la ki  té reskonsab, moun-tala, té ka fè travay-li . Sé mwen, ek kò-mwen  ki té ka santi an fondok tjè-mwen , mwen pa té an plas-mwen an péyi-tala.

   Lè mwen vini adilt, ek mwen koumansé vwayajé, alé  la lidé-mwen di mwen , kisiswa nan péyi L’Ewop, kisiswa nan péyi Arab , kisiswa nan péyi L’Afrik , menm si adan sé koté-tala, lé moun toujou  resivrè mwen nowmalman, ek réspé ,é  mwen pé di  èk jantiyes ,mwen toujou  sav sé étranjé mwen yé . An sel  koté mwen ka santi mwen  patriot ,  sé an  péyi Matnik ek sé li ki péyi-mwen .

   Santiman-tala, sé an, prémié  répons anlè la kèsion-an ki pozé a : ki moun mwen yé, kivédi, dapré mwen, ki idantité  véritab mwen ?

   Si mwen pran tan pou gadé kò-mwen adan an glas, mwen pa bouzwen an moun di mwen , mwen sé an migannayjmoun diféran nasion.  Mwen ka bien wè   orijin-mwen  sôòi an pliziè kontinan . Lè mwen té ti manmay, lé blan  an Fwans té ka di  mwen « t’es pa noire, t’es chocolat ! ». Ni dot ki té anmen di « c’est un oiseau des îles, mais ses cheveux sont comme ceux de la laine de mouton ! »

   Si nou  bien gadé , pwoblem idantité nou ka trapé, sé lé yo ka palé di nou . Ki moun nou yé ? Es sa nou yé  sé sa nou ka kwè ?  Es nou bouzwen an moun pou nou  pé konnet ki manniè nou yé ? A lakesion pozé,  nou pé réponn :  nou pa nou sèl anlè latè, é menm si nou sé dé sovaj , nou ka viv an sosiété , kivédi , nou ka twouvé nou anpami dot gwoup limanité  é nou ka défini kò-nou atravè zié-yo anlè nou. Sèl bagay ki ka déféransié nou, sé lang maternel , lang kréyol la.

   Mwen pirté originel mwen , adan an mélanj  lasosyété ki fet anlè péyi Matnik , idantité kiltirel mwen , sé  péyi-mwen, kon yo ka di an fwansé : un peuple , une langue , une nation

   Lang-mwen sé lang manman-mwen ki pa té ka  djè adrésé mwen lapawol an kréyol, mé si i té ni an ti bagay dous pou li té  di mwen , sé té toujou an lang- tala i té ké chwézi . Dapré mwen, chak gwoup sosial ni kilti’y , ta nou, sé kilti kéyol la.   

 

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.