Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

FOK NOU CHACHE ABOLI REKOLONMI-KONTWE A

 FOK NOU CHACHE ABOLI REKOLONMI-KONTWE A

   Dépi pasé yon siek, politisien Matinik ka goumen pou sa vréyé Matinik douvan. 

 Nou za bokanté tout larel politik : ladwet asimilasionis, sosialis, kominis, endépandantis, ékolojis kisasayésa...Nou za éséyé mété doubout etsétéra "Plan dévlopman" men nou blijé konstaté ki sa pa chanjé ayen fondalnatalman adan sitiasion-an éti nou yé adan'y lan. Nou ka bien di "fondalnatalman" davwè ni an patjé bon bagay ki fet : lawout, pon, lopital, lékol, mizé kisasayésa...Men sé bon bagay-tala pa ka pèmet nou sòti adan lajol-la nou fèmen adan'y lan.
  Lajol-tala ni an non : "rékolonmi-kontwè".
  Sé ki sa ? Sé an kalté model rékolonmi éti an péyi pres pa ka pwodui ayen (oben sa i ka pwodui pa ka rapòté'y sifizanman lajan pou swen popilasion'y) ek i ka sèvi platfom, dévidwè, ba an boul machandiz ki sòti lot bò dlo. Sé adan léta-tala nou yé, atè Matinik. Sa vré ki nou ka pwodui bannann épi wonm, mé lajan-an sa ka rapòté nou an pa ayen koté transfè lajan éti la Fwans ek l'Ewop ka fè lakay-nou. Sa vré tou ki l'Ewop ka ba nou anpil pal mé pal-tala sé pou konstwi bagay kon lawout, pon, lékol kisasayésa...I pa ka sèvi nou pou mété doubout an sistenm rékolonmik ki ta nou, ki té ké tounen asou pwodiksion natifnatal nou.
  Pli mové : lo lajan franko-éwopéyen tala ka sèvi nou pou achté machandiz...franko-éwopéyen. I ka toufé pwodiksion-nou ki toujou two chè pa rapot a sé machandiz-tala davwè péyi-a piti ek marché lokal tou piti. Kifè, dépi pasé yon siek, nou ka yen tounenviré adan an kalbas san wè pies kalté limiè nef ka kléré ba nou ek yich-nou. Nou kontan oben nou fiè davwè nou ni an nivo lavi ki wo anchay fwa pasé sé lézot péyi la Karayib la, men sé an alezté ki artifisiel davwè jou wobiné lajan franko-éwopéyen tala ké fèmen, nou ké touvé kò-nou kon madjendjen toubannman. Nou ké pli pov ki sé péyi la Karayib la !
  Es nou pé kontinié suiv kalté chimen danjéré tala ?
  Piespa ! Fok nou goumen pou an dézienm abolision : labolision rékolonmi-kontwè a. Davwè, lè nou fè tan gadé, i sé an kalté lestravay san chenn : sé chenn-lan, yo pa alantou kou-nou ankò, yo andidan kabech-nou. Nou vini kontel chien fab LA FONTAINE la kivédi nou gra-épi-épé, mé nou maré nan pié Met-nou. Ek met-nou sé dé kalté moun : sé Léta fwansé asou an bò ek sé Bétjé-a asou an lot bò.   
  An tout manniè, aboli rékolonmi-kontwè a ké mandé nou bon enpé sakrifis, men nou pa anni dot solision pou nou pa anni néyé adan bankoulélé-a nou adan'y lan. Sé oben pep matinitjé a ka maré ren'y pou sa janbé larel oben i ka asepté disparet pwan'y...

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.