Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

Es nou ké kité disparet pwan kann-lan ?

Es nou ké kité disparet pwan kann-lan  ?
   Sé pa jòdi-jou filiè kann-lan (kivédi sik épi wonm) an banbanm adan ti péyi Matinik-nou an. Men pli sa ka alé, pli nou ka wè ki sitiasion-an ka vini krabik ek ou sé di sa pa ka ba pèsonn falfwet, soutou sé éli politik-nou an.
   Tout sé lanné-a ki fini pasé a, kann-lan risivwè twop lavalas, twop lapli ek anlo zeb pousé andidan'y. Kon poteksion laliwonday ka mandé sispann itilizasion pwodui pou tjwé zeb, sé plantè-a touvé kò-yo adan an gwo bab pis pa djè ni moun ki lé fè travay raché zeb ankò. Sa té ké posib fè vini travayè péyi-andéwò, mé sé lwa-a vini sitelmann konplitjé ki sé pres pa lapenn ankò.
   An plis di sa, sé plantè-a pa ka risivwè pal finansié l'Ewop la lè yo plis ni bizwen'y, yo ka dwé labank lajan, yo pa ka rantré adan envestisman-yo kisasayésa...Kantapou sel ek dènié lizin sik la nou ni a, ta Galion an, divini'y ankò pli krabik. I té ké bizwen krazé 50.000 tòn kann pa lanné pou i rantab aloski malérezman, sé anni lanmwatié sé plantè-a ka érisi ba'y. 
   Mé léta wonm-nou an pa pli bon ! Abo nou ka vann pres 12 million boutey an Fwans ek adan dot péyi, sé distilri-a ka riské mantjé kann a an oman éti kontjirans entènasional la vini rachmabab. Kidonk sé pres tout filiè kann lan ki pé anni kalpaté toubannman ek disparet pé pwan'y kon sa fet ni an dizenn lanné di sa adan an zil anglopal yo ka kriyé Antigwa.
   Es sé sa nou lé ? Es nou pé admet an bagay kon sa ?
   AWA ! Sel solision ki sérié sé ki Kolektivité Matinik mété doubout an "Fon Espésial Kann" pou sa ba filiè-a an bidim pal. Sa vré ki i za ka endé'y anlo men nou fini wè ki pal-tala pa sifizan. Fok alé pli lwen ankò, fok mété plis lajan déwò si nou lé sové kann-lan. Epi pétet, fok Matinitjé sé fè an sousou tou an favè filiè-a kon yo fè'y ba an télévizion lanné pasé ek kon yo ka fè'y sé jou-tala ba an dézienm télévizion.
   Aten nou fè an "Gran Sousou Nasional ba Filiè Kann-lané" !...

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.