Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

AN VRÉ NICH FONMI PWOBLEM LARITRET TAA !

Hugues BARTHELERY
AN VRÉ NICH FONMI PWOBLEM LARITRET TAA !

             Tout moun sav ni an pwoblem laritret ké pozé avan lafen siek-la, men pèsonn pa lé pies gouvelman fè ayen pou sa.

 

            Sé jou taa, apré pwoblem jilé jòn ki ka raché-koupé dépi an lanné, sé pwoblem laritret ki vini mété difé adan péyi fwansé a. Prézidan, Minis, Sendika, Polisié, yo pies pa sav koté pou yo mété kò yo. É, asou manniè sa ka alé la a, man pòkò ka wè ki tan difé-taa ké étenn. Gouvelman pa paré pou tjilé, é grévis épi jilé jòn pa paré pou moli. Yo sé di okontrè bagay-la ka vini pli bandé chak jou titak plis. Anmizi-anmizi yo ka pousé difé-a pli lwen é pli fò. Yo té ka mandé démision Macron an koumansman, atjelman sé tet-li yo lé koupé. I pa trantjil pies koté.  

 

          Sé jilé jòn la té za pres fini épi sa, men zafè pwoblem laritret la, viré mété yo asou larel. Poutan pwoblem laritret la, sé an pwoblem sérié tout gouvelman té konnet dépi lontan, men sé té an nich fonmi yo tout té pè lévé. Tout moun sav ki, épi sistenm ritret atjelman an,  avan lafen siek-la ké ni twop ritrété ek pa asè moun ka travay pou péyé sé pansion ritret-la. Moun ka viv pi lontan, ni plis ritrété, é jenn-jan ka koumansé travay pli ta, ni mwens moun aktif. Twa solision ké prézanté : oben bésé montan sé pansion an, oben wosé sé kotizasion an, oben fè moun pati laritret pli ta. Pèsonn pa lé pies anpami sé solision taa.

 

          Dépi an tan man té ka travay, la Direksion Trézò té za mandé nou fè tout salarié konprann pwoblem taa, ek mandé yo pran an ritret konplémantè, oben an lasirans ki ké konplété ritret yo. Sèten fè'y ek té bien kontan touché an bon ti lajan, oben an bel ti rant, lè yo pati laritret, dot pa fè'y épi ka rigrété.

 

          Fè moun pati laritret pli ta, aprè yo grenyen dwa épi Miterrand pati pli bonnè a swasantan, sa pa té fasil pou fè. Sa mété dé milion moun an lari pou yo pòté'y a swasant-dé zan. Men, sa lwen rézoud pwoblem la, fok sé alé ankò pli lwen.

 

          Macron, pli radi ki lézot, désidé fini épi ti pansman yo té ka fè jik jòdi. Kon an chirijen, i anni raché-koupé épi chèché chanjé tout bagay-la. I lé yo fini épi zafè ritret pa répawtision an, ek mété ritret a pwen. Man té konnet ritret pa « répawtision », man té konnet ritret pa « kapitalizasion », man pa té konnet ritret « a pwen ». Taa sé kisa ? Dwet ni anpil moun tou kon mwen ki pa sav ni sa « a pwen » lé di, ni kimanniè sa ké pasé, sa pa opozé yo mété difé an lari. Men dapré sa man konprann, sé lé pi piti ké grenyen plis adan bagay taa ( ouvriyé, agrikiltè, ti salarié), pies pansion pé ké pli ba ki 1000 €,  ek sé lé gwo ki ké pran fè (avoka, doktè, fonksionnè), yo ké ped istati espésial yo a.

 

          Kimanniè krab-la ké dékalé ?  An Prézidan visié té ké anni kité sa ba anlot ek pasé an ti manda senk lanné trantjil. Men taa nou ni atjelman an, i jenn, i nef, i fré, i ni kouraj, i lé fè chanjman an pasé atoutfos, ki nou lé ki nou pa lé.

          Man rimatjé pies politisien pa djè lévé gwo lavwa, yo tout séré anba fey ka prédié pou i rivé démaré kabouya a. Konsa yo pé ké touvé patat cho taa lè yo ké rivé opouvwa. Sé sendika-a yo menm lan pa ka pwopozé pies dot solision, sel bagay yo ka mandé sé kité pwojè-taa tonbé, pa fè pies chanjman ek kontinié kon sa ka alé la a. Poutji ? Alos ki yo konnet tout bagay-la pasé pèsonn.

 

          Pou mwen sé pep-la ki té dwet désidé direktiman, épi an référandum, si i lé kité sistenm ritret atjelman an kontinié kon i ka alé a jik tan tout bagay blotjé, oben chanjé'y dépi atjelman. Natirelman i za two ta. Menm sé sendika a, za rédi kò yo dèyè. Yo tout asepté, gadé-wè épi gouvelman-an , kouman yo ké finansé pansion sé ritrété atjelman an ki pa ni pwen ritret .          

         

          Dapré sa man sav, pwoblem ritret taa ka pozé adan tout péyi é tout ka chèché an solision. Sistenm ritret a pwen an sé an solision ka fonksionnen adan dot péyi kontel La Suède, i pé bien fonksionnen an Fwans !

 

          Palakoz pwoblem taa, tout lisé Matinik blotjé dépi an mwa,  pou konmen tan ankò ? Pèsonn pa sav. Sèten zélev ni an bak pou pasé lafen lanné, yo té dwet ba yo an ti chans, yo za ped asé.

 

           Manmay lévé pié !    

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.