"Lanmonné-kod", pétet anlo adan zot pa konnet sans esprésion-tala ki moun an tan lontan té enmen sèvi. Sa lé di an vié ti lajan, dé-fwan-kat-sou, an salè ki feb kité feb ka alé. An fwansé, yo ka kriyé sa "clopinettes". Mi sé sa laplipa travayè matinitjé ka risivwè chak mwa pou sa nouri fanmi-yo ! Pou sa palé an manniè pli klè : sé épi 600 oben 700 éwo pa mwa pres 65% Matinitjé ka viv (nou té ké dwet di "sirviv").
Pannan tan-an, ni an bann initil ki ni tit direktè sisi, chef dè servis sila, moun ki ni tit kad (pa "kad finet", mé kad ladministrasion) ki ka genyen 6.000, délè 7.000 éwo chak mwa. Sa sé moun-tala yé pou yo risivwè bidim lanmonné-tala ? Es yo sòti l'ENA, es yo fè Politeknik, es yo agréjé, es yo ni an doktora ? AWA ! Yo pa sòti adan pies sé gran lékol-tala, mé yo ka risivwè an salè minis.
Ek an bann piten-manawa, fanm antritni, fanm ki ka viv anlè lajan nonm, ka touvé sa toutafetman nowmal. Yo ka touvé nowmal ki laplipa Matinitjé ka viv épi 600 oben 700 éwo pa mwa é ki sé initil tala ka risivwè 10 fwa plis lajan kivédi 6.000 oben 7.000 éwo. Si omwens sé gran "kad"-tala té ka sèvi Matinik an bagay, men anni gadé léta péyi-a ! Ayen pa ka maché, ayen pa ka vansé. Sé chomaj toupatou, lantoupriz ka fèmen, transpò ki an banbanm, tè agrikol ka foutélikan, lajénes ki an délala, bagay kon sa ek sa ka fè pasé an dimi-siek bankoulélé-tala ka woulé.
Ki itilité sé "kad"-tala ba Matinik ? An tjou-patat !...