Accueil
Aimé CESAIRE
Frantz FANON
Paulette NARDAL
René MENIL
Edouard GLISSANT
Suzanne CESAIRE
Jean BERNABE
Guy CABORT MASSON
Vincent PLACOLY
Derek WALCOTT
Price MARS
Jacques ROUMAIN
Guy TIROLIEN
Jacques-Stephen ALEXIS
Sonny RUPAIRE
Georges GRATIANT
Marie VIEUX-CHAUVET
Léon-Gontran DAMAS
Firmin ANTENOR
Edouard Jacques MAUNICK
Saint-John PERSE
Maximilien LAROCHE
Aude-Emmanuelle HOAREAU
Georges MAUVOIS
Marcel MANVILLE
Daniel HONORE
Alain ANSELIN
Jacques COURSIL

Abo nou pa ni menm larel politik, yonn pa blijé rayi lot

Abo nou pa ni menm larel politik, yonn pa blijé rayi lot

   Dépi yonndé tan, nou ka wè ki, adan ti péyi Matinik-nou an, ni an krey (groupe) moun ki ka woulé épi rayisans (haine) tou sa ki pa dakò épi yo oben ki pa adan menm larel politik ki yo. Si yo té pé tjwé advèsè-yo, yo pa té ké kalanjé (hésiter) !!!

   Adan krey moun tala, ou ni dé sèten Bétjé, kontel yonn ka vann matériel pou bato plézans. Chak lè boug-tala matjé an bagay anlè paj Fesbouk li, sé pou pété tjou tjek moun ki pa ka alé adan sans-li, pli souvan ki rarman moun ki endépandantis. Misié tèbè sitelman ki i pa ka rann kò'y kont ki lè i ka aji kon sa, i ka fè popilasion-an mété tout Bétjé adan menm sak-la ek rayi sé Bétjé-a plis ankò. Sa ki pli red la, sé ki pies kanmarad bétjé'y pa ka mandé'y sispann épi povokasion'y !!!
   Men, lakay Neg tou (aussi), nou ka jwenn dé sèten moun éti espésialité yo sé mété luil anlè difé, pétet pou wè es tjek ranboulzay (révolution) pé pa pété atè Matnik. Sé kalté Neg-tala ka vréyé labou anlè konpowtasion Bétjé ek yo ni toutafetman rézon, mé la yo ka fouté péyi-a an bétiz, sé lè yo ka fann fwa dé sèten Neg kon yo menm. Kontel (par exemple) pou zafè drapo-a ki ni kòn lanbi a éti la CTM chwézi lot jou-a : es sa té nésésè ay l'IMS (Institut Martiniquais du Sport), raché drapo-a, chiré'y ek jis brilé'y, ka fè bon sik douvan tout kaméra télévizion ? Es sa té nésésè ? Sé défansè drapo wouj-vè-nwè tala sitelman kouyon ki yo pa ka rann kò-yo kont ki lè yo ka aji an manniè tonton-makout kon sa, olié yo rammenn plis Matinitjé bò wouj-vè-nwè a, okontrè yo ka fè yo tounen do ba'y.
   Rayisans sé pa an bon bagay adan lawonn (milieu) politik la. Soutou adan an ti lilet ki kolonizé toujou kon ta nou an. Sé poutji fok goumen kont moun ki ka sèvi épi sa, kisiswa koulè lapo-yo, kisiswa larel politik yo, kisiswa rilijion yo. Sé pa davwè ou pa dakò épi an moun pou ou rayi'y ! Kidonk sé foto-a ki ka ilistré artik-tala ka montré nou nonm politik ki entélijan : yo pa adan menm larel-la, mé sa pa ka opozé yo, alokazion an match hannbol ki fet Lanmanten sanmdi pasé, palé, diskité ek ri kon moun ki sivilizé... 
Image: 

Connexion utilisateur

CAPTCHA
Cette question sert à vérifier si vous êtes un visiteur humain afin d'éviter les soumissions automatisées spam.