Jòdi-a, l'Aljéri ka fété 56 lanné lendépandans-li apré an brital ladjè épi la Fwans ki fè pasé 1 million moun-mò koté sé Aljérien-an. Sé 1é novanm 1954 gawoulé aljérien an pété, gawoulé ki vini anmizi-anmizi an ranboulzay (révolution) ki tout pep asou latè té ka admiré. Sé Fwansé-a pa té lé ped téritwè-tala, soutou ki yo té fini dékouvè pétwol adan dézè Sahara a, men pep aljérien an pa moli an may.
Larmé fwansé konmet etsétéra salopté ek vakabonnajri pannan ladjè-a : brilé vilaj, anviolé fanm, tortiré sé ranboulzayè-a (révolutionnaire/revolutionnary) épi lektrisité kisasayésa...An konpatritot nou, Frantz FANON batjé adan goumen-an ek i pòté bon pal ba pep aljérien an. Sé sa ki pèmet li matjé yonndé liv ki pòtalan (important) toubannman kon Les Damnés de la terre (1961). Malè pou'y, lésémi tonbé anlè'y ek i monté nan Galilé a laj 36 an selman.
Twa lanné apré lendépandans, an maté-gouvelman (coup d'état/coup) fet ki mantjé chouboulé péyi-a pis prézidan BEN BELLA ped pouvwè-a ek sé kolonel Houari BOUMEDIENNE ki pwan'y. Misié ba l'Aljéri an larel nasionalis ek tiermondis sitelman djok ki an lè, tout révolisionnè té ka vini séré oben pwan fos nan lavil Aljé. Men apré lanmò BOUMEDIENNE, péyi-a pwan an mové larel éti i pa rivé sòti adan'y jis jòdi-jou. Ti-tjap ek gwo-tjap koumansé ka espwaté pep-la ek soutou gaspiyé lajan pétwol olié sèvi'y pou ba péyi-a an dékatman (développement) ki sérié.
Sa ki pli red la, sé ki prézidan péyi-a, Abdelaziz BOUTEFLIKA touvé i enpiok kité enpiok ka alé dépi pres tjenz lanné, men i pa lé ladjé pouvwè-a pies toubannman. I pa té nan lari Aljé bomaten-an pou défilé lafet lendépandans-lan. Sé foto'y (lè i té ni apochan 45 lanné aloski i ni pasé 75 alè) yo montré adan défilé-a, an gran foto 5 met asou 3 !!!
Fout sa tris !...